tiistai 30. heinäkuuta 2013

Onnellisesti kotona!

Sunnuntaina viimeiset 15 mailia edettiin hitaasti mutta varmasti. Tuuli oli hento, mutta ollessani ruorissa, halusin mennä purjeilla niin pitkään kuin mahdollista. Koneen käynnistys ei houkutellut yhtään. Päinvastoin nautimme polttavasta auringosta ja kolmen solmun lilluttelusta kotivesillä. Jossain vaiheessa pulahdimme Reetan kanssa uimaan veneen perästä. Vesi oli peräti 21.8 astetta lämmintä Airiston selällä.
Ja kuten kuvista voi päätellä, hauskaa oli. Vauhtia oli kuitenkin noin viisi solmua, joten kiinni sai pitää ihan tosissaan!
Kotisataman lähestyessä, tunnelma oli todella haikea ja ristiriitainen. Toisaalta oli kiva tulla kotiin, mutta toisaalta matka oli monella tapaa niin unohtumaton, että tuntui, että se loppui ihan liian äkkiä! 
Parasta olisikin ollut, jos kotona olisi voinut vain käydä ja jatkaa matkaa esimerkiksi yöpurjehdukselle! 

Jonekin jutteli, että nettiauton selailu voi muuttua nettiveneen selailuksi;)
Alla olevassa kuvassa olemme juuri rantautuneet Puhuriin ja puramme tavaroita veneestä.

Ilta kului venettä järjestellessä kotisatamassamme Puhurissa. Suurimmat tavaramäärät kannettiin kotiin odottamaan maanantaita ja niiden purkamista laukuista. Ilta kuitenkin käytettiin vielä rennoissa merkeissä ystäviemme kanssa veneellä nauttien iltapalasta. Koti on onneksi lähellä, joten sinne oli helppo hipsiä nukkumaan, vaikka mieli olisikin tehnyt vielä jäädä veneelle.
Käydessämme nopeasti kaupassa autolla illansuussa, S kommentoi: "Todella outo tämmöinenkin laite. Törkeen pelottava! Tottelee heti kun vähän kääntää rattia..."
Niinpä.. Näin se on todettava, että pitkä ihana seikkailumme on ohi ja paluu arkeen on nyt kohdattava. Onneksi arjessa ei kuitenkaan ole muuta vikaa kuin se, että päivittäin ei koe samanlaista tunteiden kirjoa ja tapahtumien rikkautta, kuin seikkailuissa. Äkkiä siis suunnittelemaan uusia seikkailuja! 

Alla vielä tiivistelmä päällimmäisistä fiiliksistä, mitä koko matkalta jäi mieleen. 

Parasta oli Biskajanlahden tarjoama täydellinen kuu, tähtitaivas ja koko linnunrata. Guernseyltä lähtiessämme vauhtimme yltyi vuorovesien ansioista yli 12 solmuun, mikä oli hauska kokemus sekin tämän kokoisella purkkarilla. Englannin kanaalin possujuna efekti täysin rasvatyynessä meressä poltavan kuuman auringon ja kirkkaansinisen taivaan alla oli parasta mitä siihen kaksi vuorokautta kestäneeseen legiimme olisi voinut toivoa. 

Pohjanmeren jatkuva paikoitellen kovakin vastatuuli herätti hetkittäin epätoivon tunteita. Yöpurjehduksella Rotterdamin edessä edetessämme vain muutaman mailin tunnissa pilkkopimeällä laivoja väistellessä joutui kysymään itseltään, miksi aina lomallakin on kiire, eikö nyt olisi järkevintä nukkua yö satamassa!

Unohtumattomin kokemus oli ehdottomasti pyöriäisten näkeminen Englannin kanaalissa oman veneen rinnalla.

Itämeren tarjoama röykyytys ei yllättänyt. Heiligenhafenista lähdettyämme seuraava yö ja Ölandin pohjoiskärjestä Visbyseen lähdettyämme, keli oli kova. Ei liian kova, mutta sellainen, että oli jo kiva oikeasti kiinnittää life-line pelastusliiveihin omalla vahtivuorolla.

Eniten yllätyin siitä, kuinka konkreettisesti vuorovedet ja -virrat näkyivät ja tuntuivat ennen Kielin kanavaa.

Purjehtiminen ei todellakaan riitä tältä kesältä - päinvastoin! Äkkiä keksimään minkä lottovoiton saa jotta voi osallistua mielellään jo 2015 ARC:n (Atlantic Rally for Cruisers) ja pyyhältää Atlantin yli Karibialle. 

Tekisin ehdottomasti saman reissun uudelleen milloin vain!

Kiitos vielä kaikille lukijoille! Oli mukava kirjoitella meidän kuulumisia reissun aikana, kun blogin kävijämäärästä huomasi, kuinka montaa seikkailumme päivittäin kiinnosti. 

Jatkossa tältä sivulta voi mahdollisesti seurata tulevia purjehdus- tai muita reissujamme.

Lopuksi vielä ote parhaimmista kuvista La Rochelle-Guernsey väliltä. Nämä kuvat on ottanut mukanamme ollut Tero Hakala, Studio Pelisalmi Oy:stä.



Nimitarrojen liimailua

Nimenantojuhla

La Rochelle

La Rochellen satama auringonlaskun aikaan
La Rochelle by night


Jollakoulu La Rochellessa

La Rochellesta ostettu matkamuisto


Hauskaa kuin pikku lapsella

Aiai Skipper!
Minne mennään mennäänkö tonne?
Yöpurjehdus Biskajalla

Biskajan auringonlasku
Itse kippari ruorissa


Päiväunet kannella
Sunset
Kumpi ohjaa kun kaksi ruoria?!
Myös täällä nukutaan
Keliäkin oli
Brestin mahtavat jylhät maisemat

Brestiin saapuminen ja reittisuunnitelman aikataulun kurominen umpeen
Suuntana Guernsey, pitäkää kiinni!
Guernseyn vehreys
Guernseyn satama

Guernseyn rantaa

Miehistömme La Rochelle-Guernsey välillä





sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kyllä Turun saaristo ihmiselle hyvää tekee!

Perjantaina saimme ihailla Utössä Suomen ulkosaariston maisemia, kun sumu hälveni. Saunavuoroja ei ollut enää vapaana, joten tyydyimme vain suihkuihin.
Kävimme myös tutkimassa armeijan Utön linnakkeen sotilasaluetta. Portti oli auki, joten sujahdimme aidatulle alueelle.
Joihinkin punkkereihin pääsimme jopa sisään.
Lauantaina köydet irtosivat aamulla kuudelta ja keula osoitti Nauvoon. Matkalla miehistöllämme oli erilaisia vuoroja, jotta vene saatiin siistiin kuntoon. Oli vahausvuoro, suolatahrojenpoistovuoro, lippuvuoro ja niin pois päin.
Matkalla ystävämme saapuivat tervehtimään meitä moottoriveneellä. He olivat myös matkalla Nauvoon.
Keli oli täysin tyyni. Kaikki muut ihailivat lähes peilityyntä merenpintaa, mutta Jani kutsui sitä purjehtijan painajaiseksi;)!

Nauvoon saapuessamme, meitä oli laiturilla odottamassa melkoinen lauma sukulaisiamme, ystäviämme ja tuttuja. Oli erittäin mukava rantautua ja nähdä kaikkia heitä!
Sitten kaadeltiin ja kippisteltiin skumpat yhdessä!
Alla olevassa kuvassa vielä koko matkamme aikana toiminut miehistö, lukuun ottamatta veljeäni ja hänen kihlattuaan, jotka eivät päässeet paikalle.
Ilta kului istuskellessa, jutellessa, kuulumisia vaihdellessa, saunoen...
Ja loppujen lopuksi Najadenissa syödessä ja bändiä kuunnellessa. Tero oli kerinnyt jo editoida alkumatkastamme videon, joka oli erittäin mukava tervetuliaislahja. Lähes kaikki joutuivat/pääsivät myös tanssahtelemaan Najadenissa kun (käsittääksemme) paikallinen bändi "Sebastian ja kaikki muut" soittivat jazzia ja covereita iltamme iloksi. Hauskaa siis riitti yön pikkutunneille asti. Olemme erittäin kiitollisia kaikille jotka olivat meitä vastassa Nauvossa! Teidän takianne tämän reissun viimeinen iltamme oli monella tavalla unohtumaton.

Aamulla aurinko paistoi. Osa kävi uimassa ja osa haki vielä viimeisiä tuliaisia. Me irrotimme köydet puolenpäivän jälkeen ja suuntasimme tämän reissun viimeiselle legille kotisatamaamme Puhuriin.

Purjeet nostettiin pelkällä naisenergialla (sattuneesta syystä osa miehistä oli jonkin ihmeen takia vähän vetäytyneitä). Matka taittui erittäin hennolla taka/sivutuulella todella lämpimästä auringosta nauttien.
Nauvossa ystävämme kysyivät, miltä nyt tuntuu olla kotona. Eihän sitä vielä ihan ole tajunnut. Takana on viisi uskomattoman erilaista, hienoa viikkoa ja 1700 mailia. Vaikka reissun aikana oli paljon vastatuulta ja muutamia vastoinkäymisiä, oli matka monella tavalla opettavainen ja ainutlaatuisen hieno ja unohtumaton kokemus! Puhuriin on vielä matkaa noin 15 mailia. Vielähän on aikaa kääntää nokka takaisin ulkomerelle :)!