Suomi - Ruotsi genaakkerikisa Portugalin edustalla!

Sunnuntaina rantauduimme Figueira da Foziin (Fig Foz) hyvän purjehduspäivän päätteeksi. Olimme lukeneet Fig Foziin vievän joen ikävästä virtauksesta, joten pyrimme myös sinne slackilla. Ajoituksemme onnistui ja pääsimme satamaan ongelmitta. Nukuimme vain yön satamassa, emme tutustuneet paikkaan yhtään sen enempää, vaikka kaupunki ja satama vaikuttikin erittäin viihtyisältä ja sataman läheisyydessä olisi ollut ikuisuuteen jatkuva ranta. Suihkut ja wc löytyi, wifi toimi vain satamakonttorin tiloissa. Laiturilta sähköt ja vesi, tosin vesi maistui mielestämme oudolta, vähän pyöreältä, onneksi olimme täyttäneet tankit juuri edellisessä satamassa. Pyykinpesukone oli myös. Satamamaksu oli 31€ 10-12 metrisiltä veneiltä. Me päätimme jatkaa matkaamme heti seuraavana päivänä, sillä lähettelimme sähköpostia tanskalaisen veneen kanssa, ja sovimme sundownerit seuraavaksi illaksi yhdessä Nazareen.

Maanantaina lähdimme satamasta aamulla kympin jälkeen, ja pitkästä aikaa huomasimme kolmen muunkin veneen suuntaavan etelään kanssamme. Täällä päin on ollut suorastaan ihmetyttävän vähän kanssa purjehtijoita, satamissa kyllä näkee matkapurjehtijoita, mutta merellä ne katoaa valtavalle Atlantille. Nyt veneitä oli meidät mukaan lukien kisassa neljä. Yksi vene oli 42 jalkainen, ja varmisti kärjen pitämisen jo aluksi painamalla moottorilla pitkälle ohi ennen purjeiden laittoa. Yksi oli suuri katamaraani, joten voiko senkään kanssa nyt täysin kisata yksi runkoisella? Todellisen kisan saimme sen sijaan viritettyä rakkaan naapurimaamme, eli ruotsalaisten kanssa. Heillä oli 37 jalkainen Linjett vene, joten miksipä ei ;) olimme jutelleet miehistön kanssa satamassa, heillä oli samat aikeet kuin meillä Kanarialle saakka, mutta sitten he aikoivat osallistua ARC:n. 

Aluksi saimme maatuulesta vauhtia ja meillä oli isopurjeen lisäksi ylhäällä genua.

Kuvassa ruotsalaisvene aallon harjalla 

ja aallon pohjalla

Hetken päästä tuuli kuitenkin tyyntyi täysin vauhtimittarimme näyttäessä 0,0 knots. Nämä Ruotsalaiset eivät tienneet, että meidän kanssa pitää olla tosissaan, onhan meillä jo alkureissulta CV:ssä kahden ruotsalaisveneen karilleajo :D (pahoittelut, mutta se oli heidän omaa tyhmyyttään). 

Kun tuuli vihdoin alun lilluttelun ja sen jälkeen noin tunnin koneella ajon jälkeen vihdoin heräsi. Vaihdoimme genuan genaakkeriin. Tässä vaiheessa ruotsalaisveneen kannella alkoi tapahtua ja pian myös he vetivät sukasta valtavan kauniin pallopurjeensa tuulen vietäväksi. Näin olimme melko tasaisissa lähtöasetelmissa. Lähes samankokoinen vene ja saman tasoiset (ainakin määrällisesti:) purjeet. Me olimme olleet alusta saakka hieman edellä, sillä lähdimme satamasta vähän heitä ennen.

Sanoin jo tässä kohtaa S:lle, että tästä tulee sellainen jännitystrilleri, etten voi poistua legin aikana edes käymään vessassa ja ruoankin on syytä tulla mielellään suuhun saakka valmiina, tai edes skuuttiköyden ja ruorin viereen. Onneksi maileja oli luvassa vain noin 35, eli 6-7 tunnin setti. Siinä sitten istuinkin kuin tatti yrittäen pitää parhaan mahdollisen vauhdin yllä. S touhusi ties mitä välillä sisällä ja välillä ulkona. Hänellä näyttää olevan joka legille jonkinlainen pieni suorituslista tehtäviä, jotkut tärkeitä, toiset vähemmän tärkeitä. Minä en oikein pitänyt edellisestä minulle osoitetusta tylsästä auringon polttamien tarrojen poistamistehtävästä, joten en edes kysynyt voisinko jotenkin auttaa tyhjentämään hänen to-do jättiläislistojaan, vaan keskityin kisaamaan :D 

Ruotsalaisveneellä oli lähettävä AIS, joten näin plotterilta heidän vauhtinsa. Jossain vaiheessa se oli muutamankymmenyksen enemmän kuin meidän - Ruotsi oli siis antanut myrskyvaroituksen! 

Me pidimme silmämääräisesti koko ajan etumatkaamme. Tuulimittarimme on ollut rikki Leixoesta saakka korjausyrityksistä huolimatta, joten näen vaan vauhtituulemme, en lainkan tuulen suuntaa tai tosituulta. Genaakkerimme on tehty niin, että sillä pystyy ajamaan 90-120 tuulikulmaa. Nyt kuitenkin tuulikulma oli tiukka ja varmasti noiden rajojen ulkopuolella. En halunnut ottaa kurssia liikaa merelle päin, sillä näin olisimme pidentäneet matkaamme ja vaikka vauhti olisi ehkä ollut inansa parempi, olisimme hävinneet matkassa jos ruotsalaiset olisivat jatkaneet tyynesti rantaa seuraillen. Jossain vaiheessa touhujensa lomasta S loihti meille tonnikalaleivät ja hänkin tuli kisailemaan. Tässä vaiheessa olin tosin jo raportoinut vähintään kymmeneen kertaan tilanteesta ja hermoillut kun plotterimme hävitti sijaintimme (vanha vika joka tuli edellisen päivityksen yhteydessä) ja puuttasi itseensä uudelleen aika ajoin. S päivitti plotteriimme takaisin vanhan version ja näin se toimi normaalisti loppuun saakka moitteetta. 

Tuulen ollessa hentoa, huomasin, että ruotsalaiset saavat meitä hitaasti mutta varmasti kiinni. 

Ehdotin että jos vaan vähän avataan vielä lisäksi genuaa ja yritetään näin saada lisää vauhtia. Tuulen suunta oli juuri sellainen, että purjevirityksemme kesti sen. Mitäpä sitä ei tekisi että voittaisi ruotsalaiset:D

Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti ollut tuottoisa kokeilu. Tuntui että vauhti ei parantunut juurikaan, joten kiskoimme genuan takaisin sisään ja katsoin kauhusta kankeana kun kilpakumppanimme lähestyi takaa päin. 

Hetken päästä tuuli kuitenkin kasvoi muutaman kymmenyksen uudelleen, ja niinpä oli meidän vuoromme kuroa heidän saamansa lähietäisyys uudelleen kaulaksi ja me lähdimme suorastaan lentämään. Me olimme selvästi parempia inansa kovemmassa tuulessa, kun he taas saivat kurottua välimatkaa hennolla tuulella. Vauhtia oli aiemman 4 solmun sijaan nyt 7-8 solmua. Ei nyt mitään huippulukemia mutta niitä ei nyt tarvittu. Tämä riitti. Saimme uudelleen etumatkaa ja plotterin mukaan ruotsalaiset pysyivät kuin pysyivätkin sen saman mailin verran perässämme koko loppumatkan. Voi sitä riemun määrää :D voisiko tätä hauskempaa päivää enää olla =] 

Rantauduimme Nazareen kuuden maissa. Maisemat Nazaren edustalla ovat kerrassaan upeat. Vesi on turkoosia, vaaleat kaupungin rakennukset ja kultainen hiekkaranta sekä ylhäinen korkea rinne jonka päällä linnoitus, luovat sanoin kuvaamattoman kauniin maiseman jota voi vain ihailla. 

Sataman edustalla on jonkin verran pohjan korkeusvaihtelua, joka synnytti melkoisen svellin juuri niille main kun suunnittelimme purjeiden laskemista. Pääsimme loppumatkan vielä komeasti virsikirjalla 

ja sitten verkkoja väistellen aaltojen pyörittäessä venettä saimme purjeet alas ja vihdoin aallonmurtajan takana meno rauhoittui.

Satamia on aallonmurtajan takana kaksi, ja kiitos s/y Pantheran aiemmista kommenteista, valitsimme vasemman puoleisen, paljon mukavamman sataman. Oikean puoleinen satama on täynnä kalastusverkkoja ja -aluksia jne kun taas vasemman puoleinen on nähtävästi siistimpi ja mukavampi. Tanskalaiset ystävämme tulivatkin tervehtimään meitä melko nopeasti ja niinpä ilta hurahti mukavasti heidän kanssaan kuulumisia vaihdellen ja tapaksista nauttien sitloodassamme.

Saimme ruotsalaisveneen miehistöineen viereemme satamassa ja päivän purjehduksesta heitettiin vitsiä. Viimeisenä rantaan saapui vielä samaan aikaan kanssamme edellisestä satamasta lähtenyt katamaraani. Kiva päivä ja erittäin onnistunut purjehdus kaiken kaikkiaan!!

Aveiron - Portugalin venetsia

Aveironia kutsutaan Portugalin Venetsiaksi, kuten jo edellisessä postauksessa kirjoitin. Eikä ihme, vaikka ei se nyt ehkä ihan oikean Venetsian tasolle yllä. Kaupunkiin johtavia kanavia/jokia kuitenkin löytyy jonkin verran, ja turisteja kuljettavia kondoleita oli paljon.

Kävimme lauantaina tutustumassa kaupunkiin, joka oli viehättävä omalla tavallaan. Sen kokoinen, että pääpaikat näki kävellen. Keskustassa oli myös jonkinlainen markkina-alue, jossa oli paikallisien myyjien lisäksi soittajia ja tanssijoita.

Sunnuntaina etenimme paikkaan nimeltä Figueira da Foz, jonne oli noin 35 mailia matkaa Averonista. Jälleen aurinko paistoi, ja vihdoin pääsimme koko matkan purjeilla! Tuuli oli hentoa, mutta riitti juuri täydellisesti puhaltamaan meille 7..9 solmun vauhdin. Genaakkeri hommia;)

Pulahdimme myös 23 asteiseen Atlantiin kun vauhti oli 5 solmua. Arvatenkin siinä vauhdissa oli rappusten lisäksi bikineistä kiinni pitämistä :D

Päivä Atlantilla - Douro Marinasta Aveiroon

Perjantaina suuntasimme paikkaan nimeltä Aveiro. Aveiro sijaitsee mukavan merimatkan, n. 30 mailin päässä Portosta. Lähdimme Douro Marinasta LW:llä, pyrimme slackiin (slack on nousu- ja laskuveden käännekohta, jolloin virtausta ei periaatteessa pitäisi olla). Aurinko paistoi lämpimästi ja olimme intoa piukassa vetämässä purjeita ylös pitkästä aikaa! Aluksi pääsimmekin mukavasti purjeilla

mutta jossain vaiheessa tuuli tyyntyi lähes kokonaan, jolloin koneistus taas alkoi.

Puutarhammekin on löytänyt paikkansa sprayhoodin alta. 

Basilikalla on vähän tiukemmat paikat mutta rosmariini näyttäisi selviävän hyvin. Kaikki asiantuntijan vinkit otetaan vastaan siitä miten saamme basilikan pärjäämään. Perus google vinkit ei auta :D emmekä varsinaisesti ole mitään viherpeukaloita, varsinkaan minä - S on muutenkin meidän kukkavastaava;)

Aveiroon pitää mennä noin 4 mailia pitkää kiemurtelevaa jokea pitkin. Jokea pitkin sisämaahan päin muutaman mailin päässä on ankkurialue, jossa olikin veneitä. Olimme kuitenkin saaneet tanskalaisilta ystäviltämme tiedon siitä, että myös lähempänä kaupunkia on marina. Niinpä jatkoimme kapenevaa jokea pitkin niin pitkälle kuin mahdollista kunnes ponttoonilaiturin pätkä veneineen tuli meitä vastaan. 

Satama ei varsinaisesti ole mikään unelmapaikka tai silmiä hivelevä kohde:,D laiturin vieressä on lähinnä slummeilta näyttäviä rakennuksia, toisessa ikkunoita rikki ja toisessa graffiteja. 

Tämä Avellaksi kutsuttava venekerhon laituri on kuitenkin vain 600 metrin päässä Aveiron keskustasta, joten miksipä ei. Satamamaksu oli 15€ ja sillä sai vettä ja sähköä sekä erittäin (tähän asti reissumme parhaan) toimivan internetin. Siitäpä riemu ratkesi, sillä oli sopivasti Vain Elämää perjantai ;) 

Satamassa olisi ollut tarjolla myös suihkut ja kaiketi wc, mutta käytimme omaa suihkuamme joten yleisten tilojen kunnosta emme osaa sanoa sen enempää, kuin että itse satamakonttori oli erikoisin missä olemme käyneet! Satamavahti oli ystävällinen ja tuli ottamaan meidät vastaan laiturille sekä näyttämään paikan. Satamakonttori sijsitsi toisessa näistä "slummitaloista", ikkunat kuitenkin löytyivät :D meno oli rentoa. Astuessamme sisään, joku makasi sohvalla kippurassa, ilmeisesti nukkui. Joku mies röhnötti vatsa pystyssä kauluspaidan napit auki sohvalla rööki huulessa ja katseli jalkapalloa. Tilassa oli myös bilispöytä sekä baaritiski. Jossain vaiheessa tilaan tuli lisää poppoota ja tarjoilija tai joku työntekijä alkoi laittaa oliiveja, sipseja ja kaljaa pöytään :D me saimme kuitenkin kartan ja kaikki vinkit ravintoloista jne.. Maksoimme ja lähdimme nauraen veneelle.. Kaikenlaista.. Huikea paikka! 

En nyt tiedä voiko suositella, mutta kätevä paikka käydä tutustumassa itse kaupunkiin, jota kutsutaan Portugalin venetsiaksi, sillä kaupunkiin virtaa kanavia joissa on Venetsia tyylisiä kondoleita. 

Kaupunkiin ja satamaan johtava joki virtaa  parhaillaan 3-4 solmua, joten vastavirtaan ei kannata paikkaan yrittää. Mukavan myötävirran siitä päinvastoin saa, emmekä me ainakaan joutuneet virran yllättämäksi vaikka se paikoitellen vähän heittikin veneen keulaa.

Leppoisa Porto

Kiireisen alkumatkamme jälkeen päätimme nyt hidastaa tahtia ihan kunnolla ja vietimme kolmannen yön samassa satamassa (ilman sään aiheuttamaa pakkoa:D). Viimeksi näin taisi käydä Cherbourgissa myrskyn vuoksi. Nyt ei tietenkään lasketa Suomi visiittiemme vuoksi veneen paikallaan oloa.

Niinpä olemmekin kerinneet tutustua Portoon mielin määrin ja kerinneet relata. Keskiviikkona hoidimme pakolliset hommat jo aamulla pois alta, eli jo aiemmin kertomani kauppareissun "torakka asetuksilla". 

Myös pyykkipussi tuli vihdoin täysin tyhjäksi.

Iltapäivällä pyöräilimme rantaan, jossa saimme ihailla Atlantin tyrskyjä aaltojen paiskoessa hurjaa vauhtia rantakiviin.

Tämä aalto taisi yllättää myös rantakallion kalastajat.

Illalla päädyimme ostarille, joka oli kyllä vähän turha reissu. Ostarille vievä tie oli lähinnä yksi suuri ylämäki kauppakeskuksen sijaitessa kukkulan päällä ja maaston ollessa muutenkin tyyppiä ylämäki alamäki.. Kävimme lähinnä toteamassa että onpa kauppakeskus jättiläinen emmekä onneksi tarvitse mitään hienoja sesongin uusia vaatteita tai muita houkutuksia. Täällä kun pärjää melko pienellä vaatemäärällä, parhaillaan vaan uikkareilla, pahimmillaan kerrastolla ja purjehdusasulla :) vaatteet vievät vain tilaa jota on muutenkin vähän. 

Torstai aamu valkeni syvän sinisellä taivaalla ja todella lämpimänä. Saamme nauttia korkeapaineesta joka on puhaltanut pilvet tiehensä ja houkutellut auringon esiin porottamaan kuumasti. Hidastelimme aamuhommissa ja niinpä kiskoin S:n mastoon hakemaan ankkurivalon pois (vaihdamme sähkösyöpön lediin) vasta lähempänä kahta päivällä. 

Eilen emme tehneet oikeastaan mitään pikku veneen kunnostusjuttuja lukuun ottamatta. Muutamat silikonisaumat tuli uusittua kannelta ja varaohjaussysteemin rinkula tiivistettyä sitloodasta. Illalla pelasimme korttia sitloodassa ja ajattelimme vielä polkaista vanhaan kaupunkiin, mutta kurkkukipu kaatoi minut sänkyyn. 

Illalla satamaan saapui myös yksi Suomalaisvene ilman isoa purjetta. Meille jäi mysteeriksi mikä oli homman nimi, sillä vene rantautui eri laituriin emmekä sen koomin nähneet miehistöä.

Lomailua Portossa ja matkapurjehtijan arkea

Tiistaina siirryimme Douro Marinaan, joka on Lähempänä Porton keskustaa. Se on uusi satama, johon olimme saaneet -20% kupongin Viana do Castellosta. Oli ihana olla taas merellä, vaikkakin siirtyminen oli vain kolme mailia. 

Huristelimme minipätkän moottorilla. Vihdoin aurinko paistoi lämpimästi ja meriveden lämpötila on 25C :) 

Saavuttuamme Ria da Douron jokisuistoon, missä Douro Marina sijaitsee, emme kerinneet edes kovin lähelle satamaa, kun sataman henkilökunta, kaksi miestä, tulivat kumipaatilla meitä vastaan. He opastivat meille paikan ja auttoivat kiinnittymään laituriin. En kerinnyt kuin köydet heittää näille herroille, kun veneemme oli jo suorassa ja tiukasti laiturissa. What a service!!! He vielä jopa hakivat jakarin ja muuttivat laiturin knaapin paikkaa jotta vene oli viimeisen päälle suorassa. Kiittelimme moneen kertaan! Minä nukahdin aurinkoon päikkäreille syötyäni S:n tekemää lemppariruokaani. S touhusi ja otti pyörät esiin.

Satamakonttorissa yhtä hyvä palvelu jatkui. Kaikki ohjeet saatiin viimeisen päälle ja vessat ja suihkut tultiin esittelemään kädestä pitäen.. Sataman henkilökunnalla oli aikaa jokaiselle asiakkaalle, vaikka meilläkin oli jos jonkinlaista kysymystä koskien ties mitä.

He pyytävät myös kirjallista palautetta palvelustaan, joka on tietysti hyvä merkki. Tämä satama on nuori ja he todella yrittävät! Ainakin me pidämme satamasta! Eikä siinä vielä kaikki, tänä aamuna sitloodan pöydälle oli ilmestynyt juuri leivottu sämpyläpussi  ilman mitään tilauksia:) oli mukava herätä!

Ria da Douro on pahamaineinen mm. kovista (jopa 6-7solmun) virroistaan, mutta Douro Marina sijaitsee sen verran joen alussa, ettei jokea tarvitse mennä syvälle. Meillä ei ollut mitään ongelmia virtauksien kanssa onneksi. Menimme satamaan nousuveden puolessavälin, jolloin myös syvyys oli mukava. Nyt meidän ei tarvinnut jännittää. Matalimmillaan laskuvedellä ihan satamaan johtavan reitin vieressä on vettä vain 1,1 metriä.

Hyvän palvelun lisäksi suihkut ja vessat ovat hyvät (tietysti kun uudet). Täältä löytyy myös pesukone ja kuivausrumpu, jotka molemmat maksavat 3€/kone. Sähköt ja vesi laiturilta. Wifi toimii koko ajan satamakonttorin lounge tilassa, jonka lisäksi vuorokaudessa saa venettä kohti tunnin ilmaista netissäsurffausaikaa. Kiinnitys on kylkikiinnitys. Sataman läheisyydessä ravintola, pieni venetarvikeliike (suurempi rantaa pitkin kaupunkiin päin vain noin puolen km päässä), spa yms.. Kauppaan saa kävellä noin 10-15 minuuttia. Porton keskustaan 3,5 km. Kaikin puolin viihtyisä ja hieno paikka. Suosittelemme! Tosin hintaakin löytyy 35€/yö, mutta alennuskupongin kanssa meidän kokoisella veneellä selviää 28€/yö.

Keskiviikkona eli eilen lähdimme pyöräilemään joen vartta pitkin Porton keskustaan. 3,5 km meni hujauksessa vaikkakin kävely/pyörätie on kapea ja vastaantulijoita ja joenvarressa laiturilta kalastajia piti väistää. Tämä kaupunki on toiseksi suurin Portugalin kaupunki heti Lissabonin jälkeen ja on kuuluisa Portviineistä. 

Portviinin tehtaita/panimoita olikin rannassa ihan vierivieressä. Me valitsimme tutustuskohteeksemme The House of Sandemanin. He tarjosivat 5€ hintaan englanniksi opastetun kierroksen panimossa sisällä sekä kahden portviinin maistattelun. 

Kierros oli mielenkiintoinen! Meille selvisi mm. miten ja missä portviiniä tehdään, miksi sen on jälkiruokaviiniksi tarkoitettu ja miten se säilötään, Sandemanin zorrolta näyttävä figuuri, vuosikerrat yms.

Nämä kaikki tynnyrit ovat oikeasti täynnä portviiniä.

Luolan saloissa oli myös vintage viinejä, joista vanhin on 1904 vuodelta. Tämä pullo maksoi 5000€ :D

Ja lopuksi saimme vielä maistaa sekä punaista että valkoista portviiniä.

Se oli hintansa arvoinen kierros, jota voimme lämpimästi suositella mikäli joskus Portoon päätyy vierailemaan. Kaupunki on muutenkin kaunis, tosin vähän vaikeakulkuinen korkeuserojen vuoksi, mutta ehdottomasti vierailemisen arvoinen!

Kierroksen jälkeen päädyimme syömään paikkaan nimeltä Bar Ponte Pensil, joka on ihan sillan kupeessa, Porton puolella. Tapas ravintola on rakennettu vanhan sillan jalkaan ja sanoisin että sieltä on parhaat maisemat tähystellä kaupungille ja nauttia tapaksista.

Me saimme säkällä paikan parhaan pöydän ja niinpä näimme myös hienon auringonlaskun. Myös tätä paikkaa voi ehdottomasti suositella! Palvelu oli loistavaa, ruoka hyvää ja edullista sekä maisemat kerrassaan upeat.

Ihana päivä ja onnistunut ilta pitkästä aikaa! Juuri puhuimme siitä, kuinka säkää on kaikkien ravintoloiden ja paikkojen kanssa mihin päätyy. Vaikka kuinka yrittää etukäteen tutustua satamiin, lukea eri blogeista yms, niin kaikkien mielipiteet ja kokemukset sekä paikan palvelu voi vaihdella melkoisesti. 

Monilla on purjehduksesta ehkä melko ruusuinen kuva, ja niinpä saattaakin helposti luulla, että mihin noillakin tuolla on kiire ja miten niin he eivät ole kerinneet nauttimaan olostaan koko aikaa. Totuus on se, että koko ajan pitää seurata sääennusteita, sillä jos jossain haluaisi olla johonkin aikaan, voi olla että se sääikkuna on mennyt jo jos jotain mahdollisuutta etemiselle ei käytä. Täällä pitää "tehdä myös kotitehtävänsä" eli olla tarkoin perillä mihin menee ja koska menee, sillä kaikista satamista ei saa kaikkea, täällä päin ankkuripaikat ovat harvinaisempia ja satamiin ei välttämättä voi mennä kaikkina aikoina, tai sitä ei ainakaan suositella. Tavallisiin asioihin, kuten tiskaamiseen, pyykinpesemiseen, internetissä ja kaupassa käymiseen yms. saa helposti hurahtamaan yhden päivän. Tuntuu että koko ajan veneen hankintalistalla on tavaraa ja veneen siivoaminen sekä sisältä että ulkoa on jatkuva työ, ei mikään kerran viikossa tehtävä setti. Patjoja pitää tuulettaa ja huolehtia että paikat pysyy kuivina jotta mikään ei pääse homehtumaan. Kauppareissu onkin yksi eniten aikaa vievistä puuhista, sillä kaikki pahvikopat on suositeltavaa jättää ulos, sillä ne ovat parhaita paikkoja mihin torakat voivat munia ja tätä kautta kulkeutua veneeseen. Olemme myös repineet säilykkeiden etikettejä pois samasta syystä. Lisäksi jos torakoista haluaa pysyä erossa, kaikki hedelmät ja vihannekset on paras pestä (jotkut pesevät jopa gloorivedellä) ennen veneeseen tuontia. Laiturilla on siis jonkin lainen show aina kauppareissun yhteydessä. On myös erittäin suositeltavaa tiskata tiskit heti käytön jälkeen, ja pyyhkiä murut pois, ja sekin samasta torakka syystä. Myös "irto" ruokien tulisi veneessä olla jonkinlaisessa astiassa, eikä esim riisejä yms ole hyvä pitää omassa paketissaan vaan kannellisessa kipossa. Lisäksi merelle lähdettäessä vene ei voi todellakaan olla mikään pommi, vaan tavarat aseteltuna paikoilleen, sillä paatin keikkuessa aallokon seassa tai halssin vaihtuessa, tavarat voivat lennellä ja rikkoutua tai rikkoa paikkoja.

Eilen sanoinkin että joku päivä haluan vain rannalle olemaan enkä koskea yhteenkään siivousrättiin tai miettiä onko vene kunnossa, koska se ei tunnu ikinä olevan. Aina on joku puuttuva turvaväline tai muu asia/tavara mikä olisi vähintäänkin hyödyllinen jos ei pakollinen :) eilinen oli kuitenkin leppoisa ja erittäin onnistunut päivä!

Pikavisiitti Suomeen

Kulunut viikko hurahti nopeasti Suomen vierailullamme. Lähdimme viime viikon tiistaina varhain aamulla metrolla juna-asemalle, josta nappasimme vajaa 3 tuntia kestävän junan Lissaboniin. Cilla-Kajsa jatkoi lomailuaan suunnitellusti Cadiziin ja me jatkoimme Reetan ja Jonen kanssa matkaamme lentokentälle. Meillä oli Ryanairin lento Frankfurtiin, jossa vaihto Tampereelle. Yövyimme Frankfurtin lentokenttähotellissa. Huoneemme oli kaiketi siivottu joskus viime vuosituhannella pölystä päätellen. Samapa se, parempi näin, viimeksi yövyimme kentällä ja nukuimme laukkujen päällä.. 

Viikonloppuna juhlimme ystäviemme häitä Helsingissä.

Maanantaina hyppäsimme jälleen koneen kyytiin ja suuntasimme takaisin Portugalia kohti. 

Jätimme veneemme viikoksi Leixoeksen satamaan ja meillä kävi säkä, sillä laiturissa sattui olemaan toinenkin suomalainen vene. He lupasivat pitää silmällä venettämme, sillä Portugaliin oli luvassa kovaa myrskyä loppuviikoksi. Oli siis hyvä aika käydä Suomessa, sillä olisimme joka tapauksessa joutuneet odottamaan suotuisampia kelejä etenemisellemme.

Nyt kiireemme ja Suomi vierailumme loppuvat. S on toiminut bestmanina kummissakin vierailleissamme häissä, ja juhlat ovat olleet unohtumattomia. Suomi vierailumme ovat kuitenkin jonkin verran rajoittaneet matkapurjehdusarkeamme ja lennoille kerkiäminen on aiheuttanut pientä stressiä ja kiirettä etenemiseemme. Oikeastaan kuluneet kaksi kuukautta ovat menneet niin hujauksessa, että tuntuu kuin olisimme lähteneet eilen ja sählänneet niin pirusti yhden vuorokauden aikana. Nyt kiire kuitenkin loppuu ja se matkapurjehtijanarki saa alkaa rauhassa, jota olemme odottaneet. Saamme siis mennä kelien ehdoilla eikä lentoaikataulujen mukaan. Myös budjetti voisi alkaa vihdoin pitämään, sillä Portugalin hintataso on alhaisempi kuin Espanjan. Tosin Portosta etelään Lissaboniin saakka ei ole luvassa juurikaan ankkuripaikkoja. Myös Portugaliin myrskytuuleksi luokiteltu kova vastainen tuuli on kaiketi puhaltanut tarpeekseen, ja Azorien korkeapaine alkaa asettua paikoilleen. Tämä tarkoittaa kaiketi sitä, että myös me saamme myötäisiä tuulia ja toivottavasti myös selkeämpää ilmaa epävakaisen söhrökelin tilalle, jota on jatkunut oikeastaan koko Atlantin rannikon Biskajan jälkeen.

Meillä oli vaihtolento Madridissa ja ollessamme vihdoin perillä Portossa ja veneellä, tuntui kuin olisi ollut takaisin kotona. Oli hauska huomata, että tanskalainen tuttava pariskunta oli samassa satamassa. Veneelle päästyämme koko sataman sähköt eivät toimineet. Joku oli myös lisännyt/siirtänyt fendareitamme ja köysiämme. Veneestämme oli siis huolehdittu, mikä tuntui tietysti mukavalta. Meille selvisi, että maanantai iltana oli ollut niin kova myrsky, että koko marinasta oli mennyt sähköt, joita korjattiin edelleen. 

Illalla S valmisti minulle vielä "aurinkorannan paellaa" (nimi keksittiin syödessä), eli riisiä johon lisätty valkosipulia, pekonia, maissia, kookosmaitoa ja kermaa. Tästä sattumusten kaupalla tehdystä S:n itse keksitystä reseptistä on tullut lempparini, kannattaa kokeilla! 

Porto

Leixoesista pääsee Portoon vajaassa tunnissa bussilla tai metrolla, joka maksaa vajaa pari euroa. Leixoes ei ole itsessään mikään erikoinen, ja sataman läheisyydesä on paljon kala-aluksia sekä verkkoja yms, joten arvatenkin tuoksu on sen mukainen. Edellisenä iltana ihmettelin vuotaako vessamme mutta sitten tajusin että hajuhan tulee ulkoa :D ihanaa! Sataman läheisyydessä on myös paljon teollisuutta, joten mikään erityisen viehättävä paikka tämä ei ole. Peruspalvelut kuitenkin toimivat. Satamahenkilökunta on todella ystävällistä ja palvelu pelaa! Sähköt ja vedet saa laiturilta. Suihkut, vessat ja Wifi löytyvät. Nyt ei kyllä oikein voi sanoa että suihkut ja vessat olisivat edes ok kuntoiset :D mutta ovat kuitenkin. Pyykinpesumahdollisuutta ei omatoimisesti ole, mutta pyykkejä on kuitenkin mahdollista pesettää. Sataman henkilökunta soittaa pesulaan, josta noudetaan pyykit veneeltä, pestään, kuivataan, silitetään ja tuodaan takaisin veneelle hintaan 2€ kilo. Ei mitään ilmaista sillä pyykeistä kertyy huomaamatta hurja painomäärä, mutta loistopalvelua!

Maanantaina nukuimme pitkään ja siirsimme veneemme oikealle paikalle, sillä olimme pimeässä tuupanneet vain helpoimpaan koloon. Vieraamme valmistivat huippusalaatin ja skumppa avattiin viimeisen yhteisen päivän kunniaksi. 

Aamupäivä oli aurinkoinen, mutta iltapäivällä sadekuuro saartoi meidät - juuri kun olimme lähdössä bussilla Porton keskustaan. Porto on kaunis kaupunki ja kuuluisa portviinistään.

Maisemat olivat hienot!

Ja vielä lopuksi uusi resepti, joka tulee alunperin Cillan äidiltä, mutta jonka me olemme myös nyt oppineet ja todenneet hyväksi veneilyruoaksi! Killon kana, jonka kastikkeeseen tulee appelsiinia, soijjaa, kermaa ja sitruunapippuria + tietysti kanaa ja riisiä. Njam!!!

Viana do Castellosta kryssien Portoon

Sunnuntaina heräsimme ukkoseen ja sateeseen. Juuri kun viime postauksessa kirjoitin, että ne ovat ainoat sääilmiöt joista ei ole pidemmän päälle joutunut kärsimään. Aamiaisen myötä taivas kuitenkin petrasi ja sininen alue laajeni. Lähdimme tutustumaan Basilico Santa Luciaan, joka on kirkko ja sijaitsee korkealla kukkulan päällä Viana do Castellossa. Kipusimme rappusia, ja se tuntui maailmanlopulta; niitä oli PALJON :) matkalla ihailimme kuitenkin luontoa.

Mutta vihdoin ylhäällä aukeni upeat maisemat!

Kirkon ulkopuolella ikuistimme itsemme vanhan ajan tapaan filmikameralla. Paikallinen vanha herra oli kuvaamassa kirkon pihassa turisteja, ja hänellä oli "pimiö", jossa hän muutamassa minuutissa pyöräytti kuvan turistien käteen. Hauska idea! Kuvamme päätyi vieraskirjaamme.

Kävimme myös kirkon tornissa, johon hissin jälkeen johti todella kapeat portaat.

Tämän jälkeen kiiruhdimme satamaan, sillä halusimme edetä vielä saman päivän aikana. Viano do Castello on hauska paikka. Satamassa on ok vessat ja suihkut (suihkusta tuli jopa lämmintä vettä 10 min odottelun jälkeen) sekä pyykinpesu mahdollisuus. Nettiä satama ei tarjonnut, mutta viereisen kahvilan wifiä sai käyttää ostettuaan vaikka euron jätskin. Veneet kiinnitettiin ns. mutaköydellä, jota ei täällä päin ole paljon näkynyt. Itseasiassa olemme törmänneet vastaviin nimensä mukaisiin öklököysiin viimeksi Ruotsin saaristossa. Täällä päin niiden harvinaisuuteen vaikuttaa varmasti vuorovedet. Mekin pähkäilimme edellisen illan, että miten köysi toimii nousu- ja laskuveden myötä. Ja eihän se nyt tietenkään kovin hyvin toimikaan. Laskuvedellä olimme vinossa laituriin nähden, mutta niin olivat kaikki muutkin. Vähän outo systeemi kuitenkin. Satama oli suht pieni, joten siinä mielessä kiinnitystapa on kätevä viedessään vähemmän tilaa. Poijjuja täällä päin ei ole näkynyt lainkaan. Yleisin kiinnitystapa on ollut kylkikiinnitys. Sataman "porttina" toimii kääntösilta, mutta meidän aikanamme se ei ollut kertaakaan kiinni. VHF kanava 9 voi ottaa yhteyttä satamavahtiin. Satamahenkilökunta oli ystävällistä ja meidän kokoiselle veneelle hintaa yötä kohden kertyi 23€, mutta suihkut maksoivat erikseen, mikä oli vähän outo homma. 

Sääennusteet lupailivat erittäin kovia etelätuulia lähitulevaisuuteen, joten halusimme Portoon pois niiden alta. Sunnuntainakin etelätuuli puhalteli hulppeasti, mutta lähdimme kuitenkin kryssimään eteenpäin. Meno oli hauskaa ja vauhtikin pysyi hyvänä. Delfiinit tulivat taas moikkaamaan ja viihdyttämään matkan tekoamme.

Jossain vaiheessa päätimme kuitenkin tiputtaa purjeet ja edetä koneella. Tuuli oli niiin etelässä, että tikit mitä jouduimme ottamaan, olivat todella väärään suuntaan ja pidensivät matkaamme hurjasti. Pimeä laskeutui jo kasin aikaan sillä Portugalissa on taas tunnin jäljessä kello Espanjan ysin auringonlaskun sijaan. Meillä oli tietysti kaikki hyvät matkassa; vastatuuli ja vastavirta, järkyttävä määrä kala-aluksia joilla ei todellakaan ollut AIS:ia, sekä jonkin verran kalaverkkoja, ja alkoihan se ukkonenkin jytistä siinä mukavasti ensin vain mantereen yllä, ja myöhemmin myös vähän joka puolella, ei kuitenkaan onneksi ihan päällämme. Meri tuntui miinakentältä. Vauhti oli huikeat 3-4 solmua vasta ... kaikesta johtuen. Noh, Portoon oli päästävä sillä juuri sen suojasataman päällä, jonka olimme kartasta katsoneet, oli upea ukkosen tahdittama valoshow meneillään. Cillis viihdytti meitä onneksi arvoituksillaan joihin koitimme löytää vastauksia. Olimme kaikki ulkona tähystämässä kalapaatteja ja -verkkoja sekä jännittämässä saammeko kunnon ukkosmyräkän päällemme. Perillä Portossa tuntui että jääkaappimme hulahti kerralla tyhjäksi, kaikilla oli nin kova nälkä, vaikka p****n kelin pastaa olikin tehty matkalla. 

Itseasiassa tämä pasta täytyy nyt upgradeta, sillä normaalisti peekelin pastamme on jotain HYVIN yksinkertaista! Nyt kuitenkin S taiteili veneen keikkuessa hullun lailla pasta carbonarat (pekoni + kerma + sieniä + sipulia + keltuaista + parmesaania). Kokille ropisi pisteitä!

Saavuimme Porton edustalla sijaitsevaan Leixoeksen satamaan puoliltaöin. Satama ei nyt varsinaisesti ole mikään unelmakohde. Lähemmäs Porton kaupunkia on rakennettu uusi satama, joka on ainakin mainosten perusteella parempi, mutta me menimme nyt lähimpään mahdolliseen. Uusi satama on myös melkoisen paljon kalliimpi (n. 35€/yö kun Leixoes 18€/yö). Rantautuminen Leixoekseen onnistui hyvin piemästä huolimatta ja marinan yötyöläinen tuli vastaanottamaan meidät laiturille. Hyvää palvelua.