Tämän vuoden aikana olen monesti pohtinut ja muutaman kerran kirjoittanutkin valon määrän ja lämmön tärkeydestä. Mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä enemmän ihmettelen miksi en ole syntynyt varvasläpsyt jalassa ja uikkarit päällä johonkin lämpimään palmun alle hellemekko hulmuamaan, vaan olen syntynyt foliopussiin. Niin, siis heti synnyttyäni minut on kiedottu folioon lämmittelemään, olin kaiketi jo heti silloin jäässä ja kauhuissani kylmästä.
Olemme lueskelleet uutisia ja yksi päivä S totesi että no nyt on Vaasakin päässyt uutisiin (miehistömme jäsen Juho asuu Vaasassa): "Vaasassa on ollut kesäkuun kylmimmät säät.." hienoa! Ei se täälläkään mikään helle ole ollut mutta kuitenkin. Sitten perään soitti hyvä ystäväni joka asuu Ranskassa mutta on kesän Suomessa. Hän oli ollut päivän Suomessa ja oli jo kyllästynyt vesisateeseen. Ymmärrän täysin! Mitenhän minun tulee käymään?!
Oletteko koskaan pohtineet mistä maasta haluaisitte olla kotoisin tai missä asua? Minä olen ja aika monta kertaa! Sitä ei ole silti niin helppo sanoa; kaikilla mailla ja mantereilla kun on omat hyvät ja huonot puolensa.
Suomessahan on niin paljon hyvää ja sellaisia asioita joita arvostaa, mutta jos 85%sti on kylmä, pimeää tai sataa niin niin... Kyllä joutuu arvottamaan hommia uudelleen. Kaikki ei pidä lämpimästä tai kaipaa aurinkoa saman verran. Sanoin mummolleni puhelimeen että minä tarvitsen kumpaakin, sekä valoa että lämpöä, ja siihen mummoni totesi että onhan sinulla ollut vajaa 30 vuotta aikaa tottua tähän Suomen ilmastoon. Niinpä. Mutta kun en näytä tottuvan vaikka kuinka yrittäisi totutella! En siis osaa sanoa tarkalleen mistä haluaisin olla kotoisin mutta sen tiedän että lämpö ja valo ovat elinehtoni! Quote "The lower the latitude, the better the attitude" pitää minun kohdallani täysin paikkaansa!
Tampereelta olen kuitenkin kotoisin ja sinne lennän tänään veljeni ja hänen avovaimonsa luokse.
Tämä kuului alkuperäiseen suunnitelmaamme, sillä minä haen koiramme hoidosta. Miehet seilaavat paatin yhdessä Köpikseen josta S ja Juho lentävät Suomeen. Me käymme S:n kanssa ystävämme häissä ja isäni saa ystäviään miehistöksi. He purjehtivat yhdessä Suomeen päin ja me palaamme sitten jostain päin Ruotsin saaristoa tai Itämerta S:n kanssa vielä C'est la Vielle kunnes työt kutsuvat ja minun työkuvioni selkenevät.
Nyt Suomeenkin on luvassa vihdoin lämpöä, joten toivotaan että se kesä viimein alkaa! Ihanaa heinäkuuta kaikille :)
Minä olen myös syntynyt väärään maahan vaikka Suomesta paljon pidänkin. Minä tykkäisin olla kotoisin Italiasta. Ihan hirmuinen into on opetella italian kieltä, rakastan heidän ruokaa, kulttuuria ja mentaliteettiä, mutta ne mafia =D. Joko te nyt tulette Suomeen? Varmasti on jännittävää tulla jälleen takaisin =). Tervetuloa!
VastaaPoistaKiitos Katinka, oli kiva tulla pitkästä aikaa Suomeen. Tulin yksin, selvennän tilannetta myöhemmässä postauksessa. Ja Italia on ihana! I love it :)
PoistaTervetuloa Suomeen! Tykkään kotimaastani yhä enemmän, vaikka aina välillä vingun olevani transkansalainen, jonka sielun koti on Uuden-Seelannin subtrooppisella vyöhykkeellä tuluvuorten siimeksessä. Mutta Suomi on ehkä toiseksi paras: neljä vuodenaikaa on oikeastaan upea juttu :)
VastaaPoistaKiiitos! 4 vuoden aikaa on todella spesiaali, olet aivan oikeassa! Minä olen ihan liikaa lämmön perään. Tuo sinun maacoctail kuulostaa oikein kiehtovalta:) ja houkuttelevalta! Uudessa-Seelannissa pitäisikin päästä käymään!
Poista