Kesälomareissuni alkoi lentämällä Pariisiin ja sieltä
edelleen bussilla Calaisiin. Uutisista olin lukenut, että lauttatyöntekijöiden
lakko Calaisissa on aiheuttanut erilaisia levottomuuksia Calaisin satamassa,
mutta tämä tilanne oli ilmeisesti mennyt ohi ennen saapumistani pimeään ja
hiljaiseen Calaisin lauttarantaan, jossa minua jo odotettiin pizzalle. Hieman
vielä edellisen päivän matkustuksesta väsyneenä matka jatkui yön yli
Ijmuideniin ja tutustumaan Amsterdamiin, joka odotuksistani poiketen
osoittautui mukavaksi kaupungiksi turistille. Kaupungin läpi kulkevine
kanaaleineen voi Amsterdamista löytää jopa Venetsiamaisia piirteitä.
Amsterdamista jatkoimme kohti Cuxhavenia, joka olikin pisin legi omalla
purjehdusurallani ollen noin 2 vuorokautta.
 |
Amsterdamin kanaaliristeilyllä |
 |
Genaakkeri tarjosi kyydit noin 12 tunniksi |
Cuxhavenissa vietetyn yön jälkeen muonakuntamme väheni
yhdellä ja jatkoimme kolmistaan kohti Kielin kanava. Kanava tarjosikin mukavan
ja kuuman päivän. Aurinkovoiteelle löytyi käyttöä. Huviveneiden kulkua Kielin
kanavassa ei ”suositella” auringonlaskun jälkeen ja näin ollen myös me
päädyimme kiinni Rendsburgiin yöksi kanavan keskivaiheille. Hyvissä ajoin aamulla matka jatkui kohti
Holtenaun sulkua, josta lyhyehkön odottelun jälkeen päästiin nauttimaan Itämeren
puhtaammasta vedestä Kielillä ja Elbellä vietetyn ajan jälkeen. Toivoa sopii,
että Itämeri myös pysyisi mahdollisimman puhtaana. Olisi mukavaa, että tämä
huomioitaisiin myös veneilijöiden ja vierasvenesatamien palveluiden osalta.
 |
Kielin Itämeren puoleisessa sulussa |
Ilma jatkui kuumana ja kiinnityimme Laboen satamaan.
Laboessa vietimme rauhallista iltaa tapasiltapalan ääressä. Laboesta löytyy
upea hiekkaranta ja useita mukavan tuntuisia ravintoloita, joissa olisi
varmasti voinut viettää enemmänkin aikaa hintatason ollessa kohtuullista luokkaa.
 |
Sundownereilla Laboessa |
Matkamme on edennyt pääasiassa koneella ajaen Cuxhavenista
eteenpäin, mutta helteisessä säässä tämän ei ole annettu liikaa haitata. Myös
Laboe-Heiligenhaven väli taittui konevoimalla. Heiligenhafenissa halusimme
viettää 2 yötä tutustuen paikalliseen satamakulttuuriin, joka yllätyksekseni
oli varsin maltillista. Yksikään ravintola tai baari ei palvellut 24.00
jälkeen, no onneksi omavaraisuus palkitaan tässäkin asiassa ja saksalainen
makkarakulttuuri onkin tullut varsin tutuksi. Itämeren kirkas vesi viilensi palaneita
käsivarsia mukavasti paikallisella uimarannalla.
 |
Illallista saksalaisittain |
Tanskan Gedseriin päädyimme kevyessä tuulessa ja sumussa
moottorilla ajaen. Tiedossa oli, että tuulen voimakkuudet kasvat koviksi ukkosrintaman
ylittäessä Tanskan. Tästä johtuen odotimme sopivaa tuulirakoa sataman suojissa.
Alkuillasta keula asetettiin osoittamaan kohti Kööpenhaminaa ja navakan tuulen
siivittämänä saimme nautinnollisen viimeisen yöpurjehduksen Kööpenhaminaan,
josta minä ja Samuli jätimme veneen ja palataan takaisin Suomeen uuden
miehistön vallatessa veneen. Erilaisia sääolosuhteita kuten sumua ja ukkosta, yöpurjehduskokemusta
ja kolmen valtion vierasvenekulttuuria on karttunut mukavasti kaksiviikkoisen
purjehduksen aikana. Aina on mukava oppia uutta ja tästä kesälomareissusta jää
pitkäksi aikaa kerrottavaa ja mukavia muistoja. Suuret kiitokset mukavasta
lomasta ja vieraanvaraisuudesta!
 |
Ukkostutkakuva maanantain myräkästä |
 |
Kohti Kööpenhaminaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti