Kohti Saksan makkarakesää!

Sääennusteet lupailevat seuraavaksi seitsemäksi päiväksi hellelukemia ja Saksa on tunnettu bratwursteistaan joten kaikki on kuulemma hyvin. Täytyy tässä kohtaa myöntää että kyllä tämä kolmen miehen kanssa purjehtiminen on ainoana naisena välillä hieman raskasta ;). Ruoaksi vaaditaan pääasiassa makkaraa.

Ainoa vihreä pöydässä on suolakurkkupurkin kansi tai Heineken olutpullon etiketti. Yritän siinä sivussa salaa vähän tuputtaa muillekin salaatinlehteä ja jotain persikanpalaa.

Sunnuntaina matkamme jatkui siis kohti Saksaa sateen saattelemana. Juho otti sateen urhoollisesti vastaan. 

Pääsimme koko päivän hienosti genaakkerilla kivaa vauhtia. 

Matka taittui aluksi nopeasti kun tuulta riitti ja virtakin oli myötäinen. Seuranamme oli myös muutama kauppa-alus!

Tätä ei kuitenkaan jatkunut liian kauaa. Matkaa kertyi 216 mailia ja olimme perillä Cuxhavenissa tiistai aamuna klo 8.20. Kahden yön yli purjehdus taittui pääosin availlen genaakkeria ja vedellen sitä sukkaan vuoronperään.

Maanantai oli ihanan lämmin päivä ja taivas oli kirkkaan sininen. 

Käytimme hennon 4 m/s tuulenkin hyödyksi, mikäs kiire siinä oli. 

Yövuorosta napsin kuvia Elbe joen suulta.

Melko pimeää.

Upea kuu-ukko.

Pikku hiljaa alkoi pimeys siirtyä odottelemaan seuraavaa yötä ja aamu sarasti.

Laivat päristelivät ohi.

Pohjanmeri olisi ihan kohta takana ja Kielin kanavan jälkeen voi sanoa olevansa kotivesillä. Hui mikä tunne!

Sitten aurinko tuli esiin ja valaisi koko voimallaan taivaallisen horisontin. 

Katselin huviveneitä jotka tulivat meitä vastaan. Mietin mihin ne olivat matkalla ja mitkä seikkailut heitä odottaa. Mietin kun me lähdimme noin vuosi sitten järjetön innostus, odotus, jännitys ja seikkailumieli matkassa kohti etelän vesiä. Melkoisia tunteita eikä kokemuksia pysty selittämään.