maanantai 30. kesäkuuta 2014

Viekas, viehkeä ja vauhdikas veneilyvintiö

Yksi huolenaiheeni koko matkan ajalle on rakas laivakoiramme Veera! Mietimme eri vaihtoehtoja Veeran mukaanottamiselle, mutta päädyimme kaikissa vaihtoehdoissa samaan lopputulokseen; noin pitkät merimatkat ei ole mukavia koirille! Vaikka se oppisi tekemään tarpeensä kissanhiekkaan yms., homma ei toimisi. Merenkäynti tulee kuitenkin paikoitellen olemaan senlaista että edes ruoanlaitto ei ole sisätiloissa mukavaa (aka p**k*n kelin pastaa on varmasti tiedossa), niin katso nyt sitten siinä vielä koiruuden perään kun itsekin tarvitset polvisuojat ettei ole mustelmilla paatin keikkuessa. Myöskään koiran ei olisi siis hyvä olla. Mietimme eri hoitopaikkoja ja vaihtoehtoja. Perheenjäsenistämme vaihtoehtoja ei jäänyt jäljelle. Vuosi on kuitenkin pitkä aika ottaa vastuu toisen koirasta, siitä huolehtimisesta ja sitoutua siihen. Onneksi hyvä hoitopaikka löytyi yhden puhelinsoiton päästä. Rva V pääsee viettämään vuoden parhaan ystäväni luokse, jolla on myös koira. Eli koiramme ovat jo entuudestaan koirakavereita:) On helpottavaa jättää rakas öttis sellaiseen paikkaan, missä tiedän että siitä huolehditaan 110%sesti! 
      Kuvassa Rva V ja Lily, joka on isäni    
      koira ja Veeran pentu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti