Niin siinä sitten kävi että sunnuntaina suoritetusta testisukelluksesta oli kulunut neljä päivää, kun seuraavana torstai iltana menimme Scuba Sur sukelluskoulun toimistoon ja perjantai aamulla aloitimme kurssin. Kurssi alkoi sukellusvarusteisiin tutustumisella, varusteiden pukemisella ja ensimmäisellä sukelluksella, joka tehtiin Anfi del Marin uimarannalta matalaan veteen. Olosuhteet oli tuona päivänä sen verran heikot (voimakas aallokko, jonka vuoksi heikko näkyvyys), että varsinaiset vedenalaiset harjoitteet päätettiin jättää myöhämmäksi ja harjoittelimme vain varusteet päällä uimista, kaverin hinaamista jne. Sukelluskoululla lauantai on sukellusvapaapäivä ja sunnuntaille oli luvattu huonoja kelejä, joten päädyimme kouluttajien kanssa hieman poikkeukselliseen ratkaisuun että suoritamme teoriat viikonlopun aikana ja veteen mennään seuraavaksi vasta maanantaina.
Viikonloppu meni teorioiden parissa. Viisi eri videota joiden aikana tehtiin harjoitustehtäviä ja lopuksi aihealueesta oli koe. Olimme motivoituneita joten oppiminen oli helppoa. Kirjaa tuli selattua jonkin verran iltaisin, mutta pääosin asiat opittiin videoista. Päivisin treenasimme altailla maskin ja snorkkelin avulla. Minulle osa asioista oli lapsuuden sukellusharrastuksen kautta tuttuja, mutta Juulialle kaikki tuli uutena. Hän on oppinut kurssin aikana uskomattoman määrän uusia vaativia ja jopa pelottavia asioita. Sunnuntain 50 kysymyksen loppukoe meni hyvin ja maanantaina olosuhteet oli kohdillaan ja viikonlopun teoriaoppeja päästiin hyödyntämään käytännössä.
Yleensä kurssiin kuuluu viisi allassukellusta ja neljä avovesisukellusta. Scuba Sur koululla on tapana suorittaa kaikki sukellukset meressä todellisessa suolaisessa ympäristössä. Tämä tuntui järkevältä ja oli mielestäni hyvä myös näin jälkeenpäin. Maanantaina sukellettiin aamupäivällä ja iltapäivällä, samoin myös tiistaina. Veden alla pitää osata tehdä erinäisiä asioita, kuten maskin poisottoa, tyhjentämistä, ilman maskia sukeltamista, regulaattorin eli hengitysletkun pois ottamista, kaverilta lainaamista yms. Myös kaikki varusteet pitää osata ottaa pois ja pukea pohjassa. Vaikein asia kaikista oli sukellusliivin (BDC) tasapainotus. Sukellusliiviä täytetään hengitysilmasäiliön ilmalla tai puhaltaen. Aloittelijana oikean tasapainotuksen löytäminen on vaikeaa, mutta sitä harjoiteltiin ja lopulta onnistuimme molemmat ”leijumaan” Budha asennossa 1m etäisyydellä pohjasta minuutin. Osittain ahkeran oman treenaamisen ansiosta olimme kuulemma hyviä oppilaita, ja näin pääsimme keskiviikkona suorittamaan viimeisen sukelluksen veneestä.Sukellukselle lähdettiin intoa piukassa keskiviikkona sukelluskoulun RIB-veneellä.
Sukelluskohde oli Puerto Ricon ja Tauriton välissä oleva Bahia Lila, joka on jonkinlainen vulkaaninen kivimuodostelma, jossa oli varsin monipuolisesti kaikenlaista vedenalaista elämää.
Sukeltaminen oli mahtavaa, se sujui hyvin ja kaikki opitut asiat tuntui sujuvan. Syvimillään kävimme 14 metrissä. Sukellus kesti 37 minuuttia ja se tuntui menevän silmänräpäyksessä. Näimme mustekalan, pieniä Barracudoja, Doradoja, Trumpettikaloja, jonkinlaisia vesihämähäkkejä jne.jne. Pitänee ostaa jokin kirja näistä elukoista niin osaa paremmin jatkossa kertoa mitä on nähnyt. Sukellus päättyi oikeaoppiseen turvanousuun eli 5 metrin syvyydessä odoteltiin 3 minuuttia ennen hidasta nousua pintaan. Sukelluksesta jäi erittäin hyvät fiilikset ja uskon että siitä tuli meille uusi oikein mieleinen purjehduksen kylkeen sopiva harrastus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti