Kotimatka alkaa - Cascaisista Figueira da Foziin

Tämä Portugalin pasaatiksikin kutsuttu pohjoisenpuolen tuuli on nyt puhallellut useamman viikkoa vaihtelevilla, paikoin todella voimakkailla tuulen nopeuksilla  höystettynä meidän reitille vastaisella aallokolla ja vastavirralla. Tämä ei toki tullut meille yllätyksenä, vaan olimme jo aiemmin pohtineet vaihtoehtoa lähteä Kanarialta Azoreille ja sieltä tikki Euroopan mantereelle. Kanarialla ollessamme meille aukesi kuitenkin hieno sääikkuna Afrikkaan, joten käytimme sen. Niinpä Azorit jäivät ja tiesimme että tämä portugalinpasaati pitäisi vielä kohdata. 

Lissaboniin pääsimme suht vaivatta. Tai no, käytimme kaikki mahdolliset ja vähän mahdottomatkin sääikkunat hyväksemme, tarkoittaen tällä pientäkin mahdollista tuuliennustetta jostain muualta kuin pohjoisesta ja jotain muuta kuin kovaa tuulta, sekä lähes pläkät (tuulettomat) ennusteet käytettiin. 

Vietimme Cascaisissa ankkurissa muutaman yön, 

ja VOR huumasta selvittyämme päätimme lähteä yönylipurjehdukselle/moottorimarssille kipuamaan Portugalin rantaa pohjoiseen päin, sillä nyt ennusteet lupailivat yhdeksi vuorokaudeksi lähes tyyntä tai vain hentoa vastaista. Niinpä keskiviikko iltana nostimme koukun pohjasta ja suuntasimme kotimatkalle.

Kuinka ollakaan päästyämme Cascaisin uloimman niemen länsipuolelle Atlantin näytti meille mihin leikkiin olimme ryhtyneet. Tuuliennusteet eivät todellakaan pitäneet paikkaansa vaan tuuli oli noin 12-14m/s ja tiukka kryssikulma. Aallokko sylki vettä ruorimiehen/naisen syliin keulan sukeltaessa aaltoihin. Se tuulikin vielä olisi mennyt mutta aallokkoa ei olisi jaksanut juuri siksi kun oli kuin uitettu koira pimeässä. 

Tsekkailimme juuri tarkistamamme sääennusteet vielä satelliitin kautta eikä mikään ennuste näyttänyt näin kovaa tuulta. Ehkäpä jokin kiihdytyskaista efekti. Jatkoimme sisukkaasti kryssimistä. Muutaman vendan jälkeen tuuli rauhoittui ja tunteja myöhemmin moottorimarssi sai alkunsa. 

Aamun valjettua aallokkoa ei ollut. Jäljellä oli vain pitkä ja loiva maininki, jonka harjaa C'est la Vie kiipesi ylös urheasti ja lasketteli alas ketterästi Volvon laulaessa tasaista hyrinätuutilauluaan vapaavuorossa nukkuvalle S:lle yrittäen tuudittaa minutkin uneen huonosti levätyn yön jäljiltä.

Torstaina illansuussa, siis noin 23 tunnin kuluttua lähdöstämme Cascaisista, saavuimme Figueira da Foziin. Paikka oli meille tuttu, sillä olimme täällä viime syksynä etelään päin mennessämme. Vietämme Fig Fozissa pari leppoisaa  päivää. Toisena totuttelimme mm. taas uudelleen tähän Portugalin länsirannikon manjana jos silloinkaan -meininkiin. Yritimme tsekata sisään satamaan ja saada laitureille ja suihkuihin korttia jolla päästä sisään. Toimiston ovessa luki aukioloajat ja siestaahan siellä vietettiin mitenkäs muuten. Kaksi tuntia myöhemmin odottelimme edelleen samaa asiaa. Siinä kohtaa he olivat noin tunnin myöhässä oven lapussa ilmoittamastaan aukioloajasta. Näin täällä päivät kuluu. Odotellen koska sataman henkilökunnalle sopisi että tulemme maksamaan. Ei näitä kiinnosta. Toisaalta se on todella nöyryyttävää mutta toisaalta taas aika ihailtavaa. No stress!!! Jos otan tämän opin mukaan Suomen minuuttikulttuuriin niin kuinkahan minun käy?! 

Huomenna aamulla matkamme jatkuu eteenpäin. Odottelemme kovimmat pohjoisenpuolen tuulten puhaltelut satamassa, mutta nyt aukeaa taas kohtuullinen sääikkuna, joka näyttäisi tällä Portugalin rannikolla tarkoittavan joko tyyntä tai hentoa vastaista. 

Nyt voimme virallisesti sanoa kotimatkamme alkaneen, sillä edessämme on kutakuinkin sama reitti ja pitkälti tutut paikat, kuin viime kesänä/syksynä tänne purjehtiessamme.

Volvo Ocean Race Lissabon 2015

Saavuimme Lissaboniin juuri täydellisesti Volvo Ocean Race (VOR) -tapahtuman aikaan. Tämä oli osittain vahinko, mutta kun vielä Algarven alueella ollessamme hoksasimme ajankohdan, teimme toki kaikkemme että pääsemme käymään tässä tapahtumassa, jota olemme koko vuoden aktiivisesti seuranneet.

Tässä tiivistettynä mistä Volvo Ocean Racessa on kysymys. Volvo Ocean Race tunnettiin aiemmin nimellä Whitbread Around The World Race. VOR on joka kolmas vuosi järjestettävä purjehduskilpailu, jossa kierretään maapallo idän kautta. Pituutta kilpailulle tulee noin 45000 km ja maapallon kierron aikana käydään tänä vuonna 11 maassa. Tänä vuonna kisassa on mukana seitsemän venettä miehistöineen. Kisa käydään 65 jalkaisilla purjeveneillä. Tämän vuoden kisassa on uutta aiempiin kisoihin verrattuna se, että kisa purjehditaan ensimmäistä kertaa niin että jokaisen tiimin vene on samanlainen ja saman kokoinen. Hienoa on myös se, että ensimmäistä kertaa mukana on tiimi, jonka miehistö koostuu pelkästään naisista.

Kävimme tapahtuma-alueella kahtena eri päivänä. 

Ensimmäisenä päivänä kävimme tutustumassa Team Vestasin (yksi seitsemästä kisatiimistä) prototyyppiveneeseen. Veneen puolikas oli tuotu näytille niin, että sisään ja kannelle pääsi tutustumaan.

S otti torkut punkassa....

Ja minä halusin navigoida...

Team Vestas ajoi reefille viime syksynä Mauritiuksen lähellä ja joutui tuolloin keskeyttämään kisan. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin, mutta vene vaurioitui pahasti. Nyt kuitenkin monen vaiheen kautta vene oli saatu korjattua ja tiimi tekee comebackin 6.6 Lissabonin ratakisoissa ja jatkaa siitä vielä kisaa loppuun saakka, eli Göteborgiin. Hienoa että kaikkien dramaattisten tapahtumien jälkeen he pääsevät vielä palaamaan merelle.

Alueella oli paljon katseltavaa ja tutkittavaa. Kuten arvata saattaa, kokeilimme lähes kaikkea mitä nyt ylipäätään oli mahdollista kokeilla!

Kisan pääsponsori on Volvo, jonka autoja paikalla oli melkoinen määrä. Niitä olisi päässyt testaamaan, mutta meillä oli tämä "ei enää autonrattiin" päätös alla, joten keskityimme kaikkeen muuhun.

Olemme seuranneet VORia koko tapahtuman alusta saakka melko aktiivisesti. On oikeastaan aika naurattavaa kuinka nykyteknologia mahdollistaa tällaiset asiat. Meillä kummallakin on VOR appit puhelimessa, josta voi kätevästi seurata missä veneet liikkuvat, mikä niiden nopeus on, paljonko matkaa seuraavaan etappiin, vallitsevat tuulet, kuka on johdossa jne. Jokaisessa veneessä on miehistön lisäksi yksi mediahenkilö, joka huolehtii säännöllisestä raportoinnista purjehduksen aikana. Myös sosiaalinen media on ollut aktiivinen ja VORn päivityksiä on voinut helposti seurata mm. Instassa. Niinpä mekin tiesimme keskiviikko aamuna missä mikäkin vene menee. Me olimme ankkurissa Cascaisissa ja tiesimme veneiden reitin menevän ohitsemme. Niinpä seuraisimme VOR appia ja nousimme sängystä kannelle kuvaamaan kun veneet menivät kaukaa ohi. Osa veneistä oli mennyt jo pimeällä aamuyöllä. Kuvassa naisten Team SCA.

Seuraavan päivän kaikki veneet olivat siis saapuneet Lissaboniin ja niitä pääsi ihailemaan sekä merellä...

Että maalla.

Kaikki veneet nostetaan siis stopover paikoissa ylös, pestään, vahataan, puunataan ja putsataan. Mastot ja puomit pois ja tehdään muut huollot.

Myös purjeet käydään läpi ja tehdään tarvittavat korjaukset.

Meidän suosikkijoukkueemme on yllätys yllätys ollut naisten joukkue Team SCA.

Naisten joukkue VORssa on hieno ja tärkeä asia lajin kannalta! Vaikka kisatessa fyysisyys on tärkeää ja miehillä on tässä etulyöntiasema, on hienoa että nyt mukana on myös naistentiimi! Vaikka SCA ei ole pärjännyt pidemmillä legeillä, he ovat kuitenkin pärjänneet ratakisoissa. Ja tärkeintä on, että naistenjoukkue on ylipäätään mukana tässä extreemissä kisassa! Myös se, että ensimmäistä kertaa kautta aikojen VORssa kisataan samanlaisilla veneillä tuo uudenlaisen tasavertaisen aseman kaikille. Enää sponsorien rahoitus ei pääse niin suureen rooliin. 

Lopuksi vielä vähän huumoria: me voitimme vuoden 2014-2015 VOR:n, turha kisata enää =D

Ps. Hienosti osasivat photoshopata meidät SCAn veneeseen;) 

Lissabonin stopover tarjosi siis meille ihmeteltäväksi paljon hauskoja ja mielenkiintoisia juttuja! 

Varustelua II

Samuli kirjoittaa: Kuten tuli Hydrovanea ja pelastusliivejä esitellessä luvattua, niin esittelen vielä muutaman matkan aikana tehdyn hankintamme. Tällä kertaa vuorossa ovat IridiumGo-satelliittihubi ja Walder-puomijarru.

Aloitetaan monimutkaisemmasta eli IridiumGo:sta. Hankimme tämän laitteen viime syksynä. Laite ilmestyi markkinoille elokuun loppupuolella ja tilasimme sen välittömästi kun se oli tilattavissa. Oikea nimitys laitteelle lienee satelliitti Wi-Fi hotspot, koska laitteella yksinään ei pysty tekemään juurikaan mitään, vaan sitä käytetään Wi-Fi verkon välityksellä älypuhelimen tai tabletin ilmaisten Iridiumin sovellusten kautta.

Laite itsessään on varsin kompakti. Kotelo on kumimainen ja vedenkestävä (IP65), sen mukana toimitetaan suojakuori, latauskaapeli (USB), verkkovirtalähde, akku ja 12V pistoke. Me tilasimme myös lisävarusteisiin kuuluvan ulkoisen antennin, koska laite oli tarkoitus asentaa kiinteästi sisälle veneeseen. Tilasimme laitteen OCENS:lta (www.ocens.com) ja teimme heidän kanssa samalla data- ja sääsopimuksen.

IridiumGO on todella helppokäyttöinen, kun antennin nostaa laite herää ja alkaa etsiä Iridium-satelliittejä, GPS sijaintia, sekä luo Wi-Fi verkon. Itse laitteessa on kolme nappia, niistä kaksi on valikon selausta varten, josta löytyy muutamia perustoimintoja kuten kielenvalinta jne.. Reunasta löytyy kolmas nappi SOS, joka on kätketty kumiläpän taakse. Sitä painamalla laite lähettää hätäviestin ennalta määrätyille kontakteille.

Varsinaisia toimintoja käytetään siis Iridium-sovellusten avulla. Sovelluksia on kaksi IridiumGO! ja Iridium Mail. Iridium GO! sovelluksella hallitaan asetuksia,  SOS-toimintoa, SMS-viestejä, puheluita, tracking-toimintoa, sekä Twitter-päivityksiä. Iridium Mail sovelluksesta taas löytyy sähköposti, sää, Facebook, Twitter, sekä webinselaustoiminnot.

Meillä on ollut kiinteä datasopimus OCENS:in kanssa ja olemme käyttäneet laitetta varsin ahkerasti. Laite oli mukanamme myös Atlantin ylityksellä s/y Leewayssä. Pääosin olemme käyttäneet SMS, tracking, e-mail ja sääpalvelua. Säätietoja pystyy lataamaan myös Iridiumin omasta sääpalvelusta, mutta olemme käyttäneet OCEN:sin Grib Explorer Plus palvelua joka on erillinen muutaman euron sovellus.

Grib Explorer Plus käyttää iPadin GPS-toimintoa ja näyttää myös sijainnin.

Olemme olleet laitteeseen erittäin tyytyväisiä. Se on vastannut satelliittikommunikaatio tarpeisiimme ja toiminut juuri niin kuin luvataan. Atlantilla s/y Leewayssä laite piti välillä viedä ulos jotta laitteen oma antenni sai yhteyden. Omassa veneessä lisäantennilla yhteysongelmia ei ole ollut. Iridiumin ennakkotietojen mukaan IridiumGO tulee olemaan yhteensopiva Iridiumin uuden Next satelliittiverkon kanssa, joka tulee mullistamaan datanopeudet ilmestyessään 2017. 

Ainoa mainittava miinuspuoli laitteessa on sen riippuvuus älypuhelimesta tai tabletista hätätilanteessa. Käytännössä pelastuslauttaan tulisi saada siis kumpikin laite mukaan jos haluaa soittaa hätäpuhelun. Pelkän laitteen avulla tosin onnistuu SOS-nappulaa painamalla sijaintitiedon sisältävän hätäviestin lähetys ennalta asetetuille yhteyshenkilöille.

Sitten Walder-puomijarruun jonka hankkimiseen olemme ollet myös tyytyväisiä. Kaikki preventteriviritysten kanssa pelanneet tunnistavat varmasti ongelmat keulasta vedettyjen köysipreventterien kanssa. Joissain tapauksessa ne eivät edes toimi tositilanteessa, joko köyden huonon kulman tai venyvyyden takia. Toimiessaan ne on hankalia ja vaarallisia virittää, sillä hyvin usein viritys vaatii kannelle menoa. Walder-puomijarru on helppo ja turvallinen ratkaisu jiippi-ongelmaan, joka on matkapurjehduksessa erittäin oleellinen asia hoitaa turvallisesti.

Meillä Walderille on asennettu oma puomihela ja köydet on kiinnitetty rustirautoihin.

Asennus on yksinkertainen, mutta vielä yksinkertaisempaa on käyttö. Istumalaatikon laidalle vedetyllä köydellä säädetään puomijarrun vastusta. Kokeilemalla löytyy sopiva säätö kuhunkin tilanteeseen. Liian kireä köysi voi aiheuttaa vaaratilanteen, sillä tosi kireänä puomi ei välttämättä lähde lainkaan jiippaamaan. Sopivalla kireydellä puomi liikkuu hitaasti ja rauhallisesti.

Ces't la Vie suosittelee. Lisätietoa ja videoita tositoimista löydät Youtubesta, tai uusimmasta kesäkuun YachtingWorld numerosta. Vastaamme myös mielellämme varusteluun yms. liityviin kysymyksiin ja kommentteihin.

Lagos ja ympyrän sulkeutuminen Cascaisissa

Portimaosta vielä sen verran, että pakko mainostaa Nagoya sushi paikkaa, jossa kävimme lounaalla. Olemme käyneet nauttimassa saman ravintolaketjun herkkuja aiemminkin ja taisin silloin jo mainita ravintolan korkeasta tasosta ja erinomaisesta hinta-laatusuhteesta. Sushin syönti on viety ihan uusiin ulottuvuuksiin, Nagoyasta saat vaikka ja minkälaisia makuelämyksiä! 

Kannattaa kurkata nettisivuilta missä päin Portugalia ravintoloita on, mikäli olet sushi lover ja Portugaliin matkalla! Ai niin, ja siis mehän pidämme näissä 10€ All you can eat buffeteissa aina tukkimiehenkirjanpitoa siitä montako palaa sushia on syönyt. Minä olen päässyt nyt kolmesti samaan tulokseen, eli 28 palaa sushia. Viimeisellä kerralla ei tehnyt edes tiukkaa :,D. Onneksi tämä ravintolaelämys on vielä edessämme ainakin Lissabonissa.

Portimaosta moottoroimme tyynessä Lagosiin vain viiden mailin päähän. Matkalla keikuimme taas ankkurissa hetken, tämän rannikon maisemat ovat vain niin huikaisevat että tekee mieli jäädä kököttämään joka kivenkoloon ja luolan eteen ja pällistellä maisemia. 

Maininki alkoi jossain kohtaa olla kuitenkin sen kokoista, että aika nopeasti hodarit hotkaistuamme jatkoimme matkaamme Lagosin satamaan. 

Lagosin satama on todella suojaisa oikeastaan kaikilta tuulilta, suihkut ja vessat siistit, sähkö ja vesi sisältyi hintaan ja tuli laiturille. Oikeastaan nyt vähään aikaan ei ole ollut lämpimän veden kanssa suihkuissa ongelmia, en tiedä johtuuko satamien hyvästä tasosta, siitä että on kesä ja lämmin ja aurinko paistaa (aika monessa paikassa suihkuvesi lämmitetään aurinkopaneeleilla) vai siitä että olemme manner Euroopan puolella. Joka tapauksessa pääasia ettei suihkussa tarvitse palella. Ainoa miinuspuoli on sataman korkeahko hinta, joka oli low seasonillakin alle 12m veneiltä lähes 30€/yö. Satamassa tai sen läheisyydessä on hotelleja, joten tunsin jokseenkin alipukeutuvani kun mennä lampsin yövaatteissa suihkuilta veneelle ja sataman hotelliasukkaat ynnä muut turistit tulivat iltapuvuissaan tai muuten vain hyvin pukeutuneina vastaan. Terve! Noh, onneksi olen jo tottunut, tämähän ei ole ensimmäinen kerta! Kaupunki, ruokakaupat ja ranta löytyy läheltä.

Juuri kun viime postauksessa kerroin kovista vastaisista tuulista Portugalin länsirannikolla, niin sitten sunnuntaina avautuikin sääennuste joka näytti melko laimeita ja suunnaltaan vaihtelevia tuulia Lagosin kulman taa Lissaboniin päin. Niinpä me tartuimme tilaisuuteen ja lähdimme jatkamaan matkaamme. Ennusteet lupailivat 1-2 metristä aallokkoa, mikä on aika pieni ja perus aallokko täällä päin. Noh, niinhän se lupaili myös edes jonkinlaista tuulen virettä, mutta kaikkien genaakkeri yms. purjekokeilujen jälkeen päädyimme moottoripurjehtimaan yön yli 130 mailia Lagosista Lissaboniin. Niin, ja se maininki heilutti paattia jonkin verran, 1-2 metristä aallokkoa ei näkynyt, sen sijaan suurempaa maininkiä kyllä! Purjekokeilumme meni jotenkin seuraavasti: iso ylös, genaakkeri puuhun, iso alas, lilluttelua pelkällä genaakkerilla, genaakkeri alas, moottori käyntiin, genaakkeri ylös, moottori pois, genaakkeri alas, keula auki, moottori käyntiin, keula kiinni, iso ylös ja loppua en enää muista... Melko vaihtelevaa sanoisin!

Näin 03.30-10 vuorossani aivan älyttömän hienon delfiini show'n! Delfiinejähän on täällä paljon ja olemme myös nähneet melkoisen viihdyttäviä esityksiä näiltä kauniilta ja viisailta eläimiltä, mutta tämä oli top1! Delfiinejä oli aivan järjetön määrä, ihan sama mihin katsoi tuntui että purjehdin delfiinimeressä! Huoh! Aamuyön pimeydessä väistelemäni kala-alukset ja rahtilaivat sekä kylmä ja uni väistyi aika nopeasti tieltä kun tämä parvi tuli muistuttamaan mikä täällä purjehtimisesta on hienoa! Tietysti täydellisen tähtitaivaan ja fosforiplanktonin lisäksi.

Ympyrämme sulkeutui nyt Cascaisissa. Saavuimme tänne tänään eli maanantaina aamulla. Lähdimme Cascaisista Madeiralle viime lokakuussa, ja nyt olemme täällä takaisin. Tästä eteenpäin paikat ovat suurelta osin tuttuja. Matkamme kotiin päin voi siis nyt sanoa alkaneen. 

Sitä ennen menemme kuitenkin vielä kurkkaamaan Volvo Ocean Race (VOR) veneitä ja -tapahtumaa, joka on sopivasti Lissabonissa juuri nyt. Stay tuned, VORista lisää lähiaikoina.

Albufeirasta Portimaoon

Olemme odotelleet täällä Algarven alueella suotuisia tuulia Portugalin rannikon kipuamiseen ylöspäin. Sääennusteet eivät ole varsinaisesti houkutelleet meitä merelle, siis ainakaan tuonne Portugalin länsirannikolle. 

Passageweatherin ennuste 19-24.5

Tumman vihreä tuuli on ennusteessa 20-25 knotsia (siis solmua, eli kun jakaa noin karkeasti kahdella saa metrit sekunnissa). Kirkkaan vihreä on 25-30 knotsia. Joo, ei siis paljon kiinnostanut kurkata tuonne Lagosin kulman taakse varsinkaan kun ennuste on täysin vastaista tuulta. Aaltoennuste näytti parhaimmillaan 4-5 metrisiä aaltoja. Algarve on onneksi ihanteellinen alue odotella suotuisaa sääikkunaa!

Albufeirasta siirryimme Portimaoon. Matkalla pysähdyimme ankkuripaikkaan jossa mm. pesimme veneen pohjaa. Yllättävän työlästä ja raskasta puuhaa!

Vesi oli 19 asteista, joten tunti tolkulla vedessä ei pystynyt olemaan. Maisemat olivat kuitenkin huiman kauniit, joten viihdyimme ankkurissa tovin.

Ankkurista jatkoimme matkaa Portimaon satamaan. Satama low seasonilla noin 16€/yö sisältäen laiturille tulevat veden ja sähkön. Suihkut siistit ja tuli lämmintä vettä. Kaupunkiin vähän matkaa mutta pyörällä matka taittui nopeasti. Lähimpään kaipaankin vähän matkaa. Wi-Fi kuului hintaan ja toimikin vähän.

Pidimme Portimaosta kovasti! Kuten jo aiemmin kirjoitin, tämä Algarven rannikko on huikaisevan kaunis! Niin myös Portimaossa.

Uuden elämän alku - Liikunnan harrastaminen veneessä

Jokin aika sitten kirjoitin, että olemme saaneet vihdoin integroitua liikunnan osaksi tätä säännöllisen epäsäännöllistä arkeamme. Kiitos siitä kuuluu Uuden elämän alku -valmennukselle, josta sain vihdoin kimmokkeen ja pääsimme uudelleen alkuun liikunnan suhteen. 

Uuden elämän alku -valmennuksen ei ole tarkoitus olla laihdutuskuuri, vaan uusi elämäntapa. Valmennuksen avulla treenaat kolme kertaa viikossa reilut 20 minuuttia paikasta riippumatta, me olemme treenanneet mm. ankkurissa ollessamme ja pitkillä matkoilla jopa purjehduksen aikana. 

Saat treeniohjeet kätevästi netin välityksellä koneellesi, puhelimeesi tai tabletille. Valmennuksessa on yhdistetty viimeisimmän tutkimustiedon HIIT (high intensity training) -tehoharjoittelua ja kaikki harjoitukset tehdään oman kehon painolla. 

Lepopäiville saat palautumisohjeita. Jokainen harjoitus on erilainen, jolloin lihakset eivät kerkiä rutinoitumaan harjoituksiin. 

Olen suhtautunut aina todella negatiivisesti kaikenlaisiin dietteihin ja ohjelmiin, jossa yritetään pudottaa painoa ruokavaliolla tietyllä ajanjaksolla tietyn verran. En ole koskaan ymmärtänyt mikä järki siinä on, sillä vaikka selviäisitkin dietistä repsahtamatta herkkuihin (mitä minä en muuten ikinä saisi tehtyä), samat kilot tulevat takaisin kun dieetti on ohi ja palaat takaisin vanhoihin ruokailutottumuksiin.

Meillä kyse ei ole niinkään painonpudottamisesta, vaan terveellisistä elämäntavoista, massan muuttamisesta lihakseksi ja sitä, että saamme liikunnan osaksi arkeamme. Purjehtiessa tulee istuttua paljon ja syötyä epäsäännöllisesti, mikä taitaa itseasiassa olla myös aika suuren osan työssä käyvistä ongelma. Kun pääsee satamaan, ei todellakaan ensimmäiseksi lähde etsimään kuntosalia tai tanssistudiota jonka tunneille osallistua. Juoksulenkit ovat minulle tylsää puurtamista, tarvitsen jotain missä en kerkiä miettimään että onpa pitkä matka ja olenpa nyt jo väsynyt. Liikunnan pitää siis olla samaan aikaan jotain helppoa, vaatia ajattelua ja 100% keskittymistä, olla nopeatempoista, sellaista missä hiki roiskuu ja sellaista, mitä voi harrastaa missä vain, mielelläään jopa veneessä. Vaikealta kuulostava yhtälö, eikö?

Sitten törmäsin Uuden Elämän alku-valmennukseen. Lueskelin nettisivuja ja kaikista ennakkoluuloistani huolimatta huomasin osallistuneeni kolmen viikon valmennukseen, jonka pyrkimyksenä on saada liikunta nimenomaan elämäntavaksi eikä vain tehdä kolmen viikon tehotreeniä jonka tavoitteena on pudottaa pelkästään painoa. Tämä kuulosti juuri siltä mitä halusin. Treeniohjeiden lisäksi ohjelma sisältää mm. vinkkejä hyvään uneen, äänitteitä rentoutumiseen, valmiita ruokaohjeita, sekä miten syöt oikein ja miten vähennät stressiä. Tätä osiota pidän vähintäänkin yhtä tärkeänä kuin treeniohjeita. 

Liittyminen oli helppoa. Maksettuani osallistumismaksun, joka muuten oli varsin kohtuullinen, vain 28,90€, sain tunnukset, joilla kirjauduin sivustolle jonne päivittyi kaikki ohjelmaan kuuluva sisältö pikku hiljaa. Pääset liittymään valmennukseen tästä. 

Hauskaa tässä on ollut se, että nyt treenaaminen on onnistunut mm. ankkurissa ollessamme veneen kannella, laiturilla tai läheisessä puistossa satamassa ollessamme, sekä jopa purjehtiessa. Purjehtiessa olen tosin joutunut varioimaan joitain liikkeitä, sillä veneen liikkuessa treenaamiseen tuo oman ulottuvuutensa tasapainon löytäminen. 

Jokatapauksessa, enää ei ole löytynyt tekosyytä sille, miksi tänään ei voisi treenata, sillä Uuden elämän alku -valmennuksen treenit ovat nimenomaan sitä mitä kaipasin; helppoja mutta ajatusta vaativia keskittyen isoihin lihasryhmiin, nopeatempoisia ja päivän liikuntasuoritus on tehty puolessa tunnissa. Kaiken lisäksi se on ollut hauskaa ja huomaamme kuinka paljon parempi olo nyt on.

Suosittelen lämpimästi Uuden elämän alku -valmennusta sinulle, joka kaipaat liikuntaa osaksi arkeasi ja haluat voida paremmin kokonaisvaltaisesti! 

Portugalin helmi - Algarve

Farosta siirryimme Vilamouran satamaan. Vilamoura on brittituristien valloittama pieni ihan hauska paikka. Kaikki toiminta keskittyy nimenomaan satamaan. Satama on hyvä. Low seasonilla hintakin on kohtuullinen; alle 12 metrisiltä veneiltä hinta oli noin 18€. Suihkut ja vessat siistit. Pyykinpesu 5€/kone. Sähkö ja vesi laiturilta ja kuului hintaan. Kunnon kauppaan useampi kilometri, mutta lähistöltä löytyi pieni kalliimpi kauppa, josta sai hädän tullen tavaraa. 

Muuten hintataso olikin juuri sellainen mitä turistikohteista voi odottaa, siis noin puolet Portugalin normihintatasoa korkeampi. Kaikki happeninki todella keskittyy satama-alueelle, jossa on turistikauppoja, ravintoloita ja tietysti kaikki baarit. Kävimme Reetan kotiinlähtöä edeltävänä iltana pyörähtämässä mestoilla. Kovaa oli touhu! Niissä paikoissa joissa keski-ikä oli 60, oli parhaat bileet! Tanssittiin ja laulettiin pöydillä. Me emme, meillä ei vielä ollut ikää tuohon hupiin:).

Reetan palattua Suomeen, me viihdyimme vielä muutaman päivän Vilamourassa. Saimme vihdoin genaakkerimme korjattua ja vietimme yhden päivän Aquashow vesipuistossa. 

Olin ostanut liput Aquashowhun netistä edellisenä iltana, ja lipputiskille päästyämme setä toteaa: 

"one adult and one child?"

Johon me S:n kanssa hämillämme:

"no no, two adults?!"

Sitten setä alkaa nauramaan. Heh hyvä läppä! Vaikka oikeasti se on vähän niin. Me olemme aika kovia ramppaamaan noissa huvipuistoissa (ihan kun veneessä ei keikkuisi ja pyörisi tarpeeksi), ja jokunen vuosi sitten kävimme Orlandossa vesipuistossa. Silloin se meni vähän niin kuin tämä Aquashown setä heitti läppää, siis niin että minä pidin pyyhettä kun S juoksi liu'ulta toiselle ja kysyi että voinko vielä käydä äkkiä tuossa "laitteessa". Silloin olin vähän kipeä joten vaisuna pitelin pyyhettä ja nyökkäilin nauraen. Nyt se meni aikalailla tasan. Olisi pitänyt korjata sedälle: "no, two children ;)"

Vilamourasta siirryimme sunnuntaina vain 5 mailin päähän Albufeiraan.

Albufeiran satama on ok. Vähän ahdas, mutta hinta veroineen (kuten kaikki satamien hinnat jotka olen maininnut) vain noin 16€. Kaikki peruspalvelut ok. "Kaupunkiin" vähän matkaa, mutta kaupunki onkin sitten todella kiva! 

Ranta on ylipäätään koko tällä Algarven alueella taivaallisen ihana! Algarven aluetta on siis tämä etelä Portugalin alue. Atlantilta tulevat aallot jäävät pohjoistuulella Lagosin pohjoispuolelle kulman taa, joten rannalle kantautuvat aallot ovat sitä koko luokkaa että vedestä selviää ylös niin että uikkarit ovat pysyneet päällä :D. Myös purjehtiminen on leppoisaa kun ei keiku ja heilu ympäri ämpäri! 

Albufeiran pitkä ihana hiekkaranta

Vesi on kirkasta ja turkoosia <3 Algarven alue on ehkä tämän reissun hienointa aluetta. Siis aluetta, ei yksittäisiä paikkoja.

Liebster award -blogihaaste

Jokin aika sitten sain Aava kutsuu blogin Vedenneidolta Liebster award -haasteen. Tämän haasteen tarkoituksena on saada näkyvyyttä blogeille, joilla on alle 1000 lukijaa päivässä. Ideana on vastata 11 haasteessa annettuun kysymykseen, haastaa itse haluamansa blogit mukaan ja esittää heille 11 kysymystä.

Kiitokset Vedenneidolle, näin vastaa Tuulivie:

1. Mikä sai teidät aloittamaan veneilyn/purjehduksen? 

Olemme kumpikin aloittaneet veneilyn/purjehtimisen jo nuorena ja kipinä purjehtimiseen on aina vain kasvanut. Tästä saamme kiittää perheitämme, jotka ovat meidät alunperin tämän rakkaan "harrastuksen" tai elämäntyylin pariin tutustuttaneet ja opettaneet. Yhteisen veneen ostimme mieheni kanssa jo ennen yhteistä asuntoa, ilman venettä kun on vaikea olla ja elää ainakin meidän mielestämme. 



2. Mikä vesillä olemisessa on parasta?

Vapaus, stressittömyys (ainakin yleensä), maisemat, kokemuksen ja elämysten kirjo

3. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksesi vesillä?

Eläinrakkaana ihmisenä vastaan ensimmäinen delfiinishow ja ensimmäiset valaat veneemme vierellä. 

4. Lempiruokasi veneretkillä (maissa tai vesillä ollessa)?

Näitä on monta, ruoka kun on niin hyvää! Erityisesti pitää kuitenkin mainita erilaiset salaatit sekä mieheni tekemä sienirisotto ja Tikka Masala (kahdesta viimeisestä tulossa postaus lähiaikoina). Jälkkäriksi banaania ja Nutellaa, namskis! Pelkkä Nutellakin käy =)!

5. Joko rantautuminen sujuu ilman stressiä? :D

Yhdessä kyllä :). Joskus kovemmassa tuulessa minua jännittää jos olen ruorissa.

6. Lempikohteesi, jossa olet siis jo käynyt?

Tämäkin on vaikea sillä näitäkin on hurjasti! Veneellä käydyistä kohteista se olisi ehkä Madeiran Baia da Abran ankkurilahti (ylempi kuva) tai St Lucian Marigot Bay Karibialla (alempi kuva).

7. Kohde, jonne haaveilet pääseväsi?

Onko maapallo kohde?:) Koko pallo pitäisi joskus päästä kiertämään purjehtien.

8. Oletko enemmän meri- vai järvi-ihminen?

Meri. Merellä ei ole rajoja.

9. Unelmiesi purjevene/moottorivene?

Hmmm... Riippuu missä purjehtii. Sen pitää olla klassinen kaunotar mutta nopea ja käytännöllinen. 

10. Heikkoutesi?

Siedän kovin huonosti kylmyyttä ja talven pimeää aikaa.

11. Vahvuutesi?

Hassuttelu, osaamme pitää hauskaa vaikka välillä tyhjästä olisikin vähän paha nyhjäistä.

Osa kuvistamme on vanhoilta seikkailuiltamme Itämereltä tai muualta maailmalta.

___________________________________

Sillä tämä haaste on kiertänyt jo suuren osan veneblogeista, haastan mukaan  muitakin blogeja, joita seuraan:

Ny reenataan

 Vielä yksi pala

Kauas pois

s/y Mamarosa
s/y Soldisan 

Kipparin morsian 

Osa saattaa olla jo haasteen saanutkin tai omata yli 1000 lukijaa. 

Osallistukaa jos haluatte, jaksatte tai ehditte :). 

Lopuksi vielä kysymykset:

1. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

2. Mieleenpainuvin matkakohteesi (siis missä olet jo käynyt)?

3. Kohde jonne haaveilet pääseväsi?

4. Ikimuistoisin kokemuksesi maalla, merellä tai jossain muualla?

5. Varmanpäälle vai pieni riski?

6. Järki vai tunteet? 

7. Lempiruoka?

8. Lempi jälkiruoka?

9. Mikä on sinun urheilulajisi/harrastuksesi/juttusi?

10. Viini, skumppa, olut, siideri vai jokin muu?

11. Elämän motto/quote?