perjantai 20. maaliskuuta 2015

Tulivuoren huipulla, banaaniviljelmien keskellä ja subtrooppisessa sademetsässä - Olenko Euroopassa?

La Palma on ihana pieni saari! Saari on maantieteellisesti monijakoinen sen keskiosan koostuessa tulivuoren huipusta, länsiosan ollessa banaaniviljelmien peitossa ja itäosan ollessa vulkaanisten laavakenttien koristama. Olisin voinut jäädä hengittelemään raikasta vuoristoilmaa, tutkimaan ja ihastelemaan saaren pääkaupungin Santa Cruzin renesanssi aikaista arkkitehtuuria tai vaeltelemaan substrooppisiin metsiin vaikka ikuisiksi ajoiksi. La Palmasta tällainen laurisilva-metsä löytyy Los Tilosin alueelta, jossa kävimme kävelemässä.


Täällä et uskoisi, että tämä pikkuinen saari on itseasiassa syntynyt vedenalaisten tulivuorien purkauksista. 


Täällä on poikkeuksellisen vehreää. 



Puut ovat korkeita ja maisemat vuoriston vuoksi jylhiä.



 Muutamien kilmotrien jälkeen reitti kapenee ja madaltuu.


Kunnes olemme perillä vesiputouksella.  Minä olen vesiputousfani ja haluaisin aina vaeltaa kaikki saarten vesiputoukset läpi. S tietää jo, mihin saarella mennään kun lähdetään haikkaamaan. Pienenä matkustimme perheeni kanssa Norjaan autolla, enkä ole varma montako rullaa filmiä siinä kului, ja kuinka monta kertaa matkan aikana piti pysähtyä, kun halusin kuvan jokaikisestä matkalla näkyvästä putouksesta. Tämä putous näytti nyt kyllä vähän erilaiselta turistimainoksissa. Nyt vettä on melko vähän, mutta putous on kuitenkin kaunis. 


Sitten autoilu jatkuu. 



                                                   Mutkia ja mutkien perään mutkia.



Pöristelemme Citroen (aka citykani) vuokra-autolla edelleen saaren koillisosassa, kunnes paljon puhutut banaaniviljelmät tulevat vastaan.


Banaaniviljelmät tuntuvat vain jatkuvan...


Ja jatkuvan...





Johonkin väliin mahtui myös appelsiinipuita.



La palman saari on tuliperäinen ja se siis on syntynyt vedenalaisten tulivuorten purkauksesta, jonka yhteydessä sen huippu on romahtanut ja muodostanut tuliperäisen kulhon mallisen muodostuman eli kalderan. Saaren korkein kohta on Roque de los Muchachos (2426m merenpinnan yläpuolella), johon automme kiipesi vaihteisto huutaen. Huh mitä maisemia! 


Roque de los Muchachosin reunalla on useita tähtitorneja, mm. myös pohjoismaiden yhteinen tähtitorni Nordic Optical Telescope. 

La Palman viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui vuonna 1971 saaren eteläkärjessä. Satamaoppaassa esitetään teoria, jonka mukaan arvioidaan, että koko La Palman länsiosa irtautuisi muusta saaresta ja liukuisi Atlantin Valtamereen. Tämän arvioidaan tapahtuvan 2015-2515. Arvellaan myös, että tämä tapahtuisi ilman sen kummempia varoitusmerkkejä. Tämä jää nähtäväksi.


Huipulla on KYLMÄ mutta maisemat ovat uskomattomia. Kävelemme tällä kertaa vain pienen pätkän näköalapaikalle. 


                                                   Mutta mihin se polku nyt katosi?! 



Jostain se aina löytyy, ja näköalapaikan maisemat avautuvat.





Huoh! Tämä menee reissumme top3 maisemiin!


 Ilta yllättää ja laskeudumme kotiimme satamaan. Seuraavana päivänä suuntaamme saaren länsiosaan Tazacorte nimiseen satamaan. Haluamme vain tsekata paikan tulevaisuuden varalta ;)


 Sekä satama että maisemat vaikuttavat hyviltä! Tämä voisi hyvin olla se paikka, josta lähdemme ensi kerralla ylittämään Atlantia.


Jatkamme matkaamme kohti saaren keskiosaa vähän etelämpänä kuin tulivuori, El Pilar nimiseen paikkaan. Aikomuksemme on vaeltaa etelää kohti, sillä matkalla on kraatereita. Mutta mitä nyt tapahtuu? Saavuimmeko Säkylän metsiin? 


Vai olemmeko hypänneet jonkun satukirjan sivuille? Perillä on kylmä vain +8C. Olemme sananmukaisesti pilvessä.


The real haikkaajat tulla pöhistävät ohitsemme kunnon vermeet päällä, hanskat kädessä ja haikkaustikku tanassa kun me kyyhötämme autossa lämppäri täysillä remmikengät kauhusta kankeana: älkää vaan viekö meitä ja meidän varpaitamme tuonne! Katselemme ulos ja sitten toisiamme. Citykani pyyhältää takaisin saaren länsiosaan satamaan, jossa on lämmin ja aurinkoista. LaPassa tutustumamme s/y Stormyn Marjukka ja Tommi saapuivat aamulla samaan satamaan, joten ilta vierähtää heidän kanssaan. Hyvä ratkaisu, säästyimme palelemiselta eikä maisemia olisi nähnyt tuon suttuisen sumun läpi. Lisäksi illan seura on mitä hauskinta!

Kuinka moni oikeastaan edes tietää, että nämä kaksi helmeä La Gomera ja La Palma kuuluvat Kanarian saariin? Minä en tiennyt ennenkuin tutustuin satamaoppaaseen ja pohdimme mihin kaikkialle haluamme purjehtia. Nämä saaret ovat must see kohteita henkilölle, joka arvostaa luonnossa oleskelua. Nähtävää olisi ollut vielä vaikka moneksi päiväksi; laavakerrostumat, kanjonit, luolat ja syvänteet mahdollistavat elämyksellisen sukelluksen, sillä vedessä voi näkyä parhaimmillaan jopa 40 metriä. 

C´est la Vie suosittelee lämpimästi!

4 kommenttia:

  1. Hei ja kiitos bogistanne, matkaanne on ollut hieno seurata! Ja erityisesti näistä saarivinkeistä. Kanaria on kuitenkin hyvä paikka matkustaa vain viikon lomalle Suomesta, sillä lento on vielä ihan siedettävän pituinen. Ei mene koko viikkoa lentokoneessa istumiseen. Nämä saaret vaikuttavat ihanilta, onko tietoa kulkuyhteyksistä?
    Terveisin Tuula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tuula, suorista lennoista en osaa sanoa, mutta muutama laivayhtiö (ainakin Armas) ajelee saarten välejä päivittäin. Ja samaa mieltä tuosta, että lennon pituus on vielä siedettävä viikon lomalle. Täällä on tosiaan paljon paikkoja, joita massaturismi ei ole pilannut ja tämä on yksi niistä hienoista kohteista:)

      Poista
  2. Onpa mielenkiintoista lukea vähän lämpimämmissä maisemissa seilaamisestanne :) Täällä Suomessa kun taas pakkanen paukkuu ja jännityksellä odotamme onnistuuko veneemme lasku vielä pääsiäisenä.

    P.S. Tuo viimeinen sumuiset puut on huikean "goottitunnelmainen" kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiva kuulla että seikkailumme kiinnostaa. Täälläkin on nyt itseasiassa ollut yllättävän kylmä, huhutaan että 20 vuoteen ei olisi ollut näin kylmää talvea ja kevättä. Mutta että pääsiäisenä vene veteen :) se on hyvä suoritus! Minä kun luulin että me aloitamme veneilykautemme ajoissa jos saamme yleensä vapuksi veneen vesille. Tuosta tuleekin hyvä tavoite jatkossa kun aina mietimme että kausi on niin lyhyt Suomessa.
      Toivotaan että kevät tulee varhain ja jatkuu pitkään siellä Suomessakin, ihanaa kevättä siis! (tuo puukuva oli munkin favorit, nappasin sen autosta nopeasti, tunnelma oli jotenkin todella kummitusmainen:)

      Poista