Katsaus aiempaan

Syksyn aikana Duffea käytiin peittelemässä useamman kerran, kun Seijat ja Pekat ja Tarmot (ja mitä näitä myrskyjä nyt on), koetteli sen peittelyä ja heitteli talvitakkia minne milloinkin. Nyt se on kuitenkin saanut olla kovassa pakkasessa ja talvehtia rauhassa. Koska tällä hetkellä ei merellä voi oikein tehdä muuta kuin talviurheilujuttuja, ajauduin muistelemaan menneitä.

Oma purjehdusintoni juontaa juurensa nuoruudestani. Vietimme monen monta kesää perheemme kanssa Saaristomerellä ollessani nuori. Aluksi kiinnosti lähinnä auringonotto... Ja "hei, kai voin ottaa kaverin mukaan"... Mutta pikku hiljaa iän karttuessa ymmärsin, miksi pidän purjehtimisesta niin kovasti ja myös into itse purjehtimista ja navigointia kohtaan kasvoi. Myös vieressä purjehtivan veneen ohittaminen alkoi kiinnostaa. Oikeastaan ihan sama millä porukalla tuli lähdettyä veneilemään, pidin siitä joka tapauksessa. Saaristomeri on mitä ihanin paikka purjehtia. Saaristomeren luonto on sanoin kuvaamattoman kaunis kesäisin. Veden kohina ja vapauden tunne ovat asioita, jotka minua kiehtovat.  Perheemme kanssa purjehdimme Sunwind 311:llä noin 11 kesää 1999-vuodesta eteenpäin. (Huh, kuulostaapa ykkösellä alkava vuosiluku siltä, että siitä on iäisyys. Sehän on viime vuosituhannelta :D)

Sunwind tarjosi meille unohtumattomia kesäretkiä pitkin Suomen saaristoa, Ahvenanmaata sekä Viroa. 
Veneily on perheen yhteisen ajanvieton kannalta mitä mahtavinta. Jos sitä ei silloin nuorena täysin ymmärtänyt, niin nyt sen viimeistään ymmärtää ja siitä on erittäin kiitollinen omille vanhemmilleen.  Paljon puhuttu yhteisöllisyys korostuu ja yleinen ja tunnettu käsite ”Hyvä merimiestapa” on tullut omaksuttua jo nuorena. Hyvä merimiestapa pitää sisällään paljon erilaisia asioita, mutta sen yleinen henki on selkeä; kunnioitetaan kanssaveneilijää sekä ympäröivää luontoa. Liikutaan vesillä niin, ettemme aseta itseämme tai muita vesillä liikkuvia vaaraan. Purjehtiminen opettaa siis lapsille ja nuorillle arvokkaita asioita.

Sunwind viettämässä kesäänsä

Nähtävästi veneily, niin purje- kuin moottoriveneily, kerää saman henkisiä ihmisiä yhteen. Miten joka poppoon kanssa olisi muuten ollut niin hauskaa lähteä purjehtimaan ja tultu hyvin toimeen vaikka ketään ei olisi niin hyvin tuntenutkaan etukäteen, iästä tai sukupuolesta riippumatta?

Kesällä 08 lähdin Venetzuelasta olleen vaihto-oppilaamme Gabin kanssa kipparipurjehdukselle isäni mukaan

Purjehtimisen kauttahan olen tavannut S:nkin. Ensimmäisen yhteisen veneen ostimme 2011 keväällä. Maestro 31 uiskenteli kanssamme mm. Viroon ja Ruotsin saaristoon Suomen saariston lisäksi.

Maestro kesällä 2012 Grinda nimisessä luonnonsatamassa Ruotsin saaristossa

Samana kesänä suuntasimme Sandhamnista pohjoiseen Fejaniin paikoitellen reippaankin tuulen saattelemana

Ennen Maestron ostamista purjehdimme S:n Finn 26:lla.

Siirtopurjehdus Turku Rauma 2010

Muutamia kertoja on tullut hairahdettua moottoriveneenkin kyytiin joko ystäviemme Aquadorilla tai S:n vanhempien saman merkkisellä veneellä :)

Viime keväänä 2013 myimme sekä oman veneemme että isäni veneen...

Sunwind & Maestro Bånö ö nimisessä luonnonsatamassa Ahvenanmaalla 2012

Ja ostimme yhteisen Dufour 379:n, josta tämä blogi saikin alkunsa. Siis seikkailustamme La Rochellesta Turkuun.

s/y C´est La Vie kotisatamassaan Puhurissa kesällä 2013

Näitä kuvia katsellessa tulee käsittämättömän aurinkoinen kesäfiilis ulkona vallitsevasta jääkaudesta huolimatta. Odotan innolla ensi kesää ja tulevia seikkailuja. La Rochelle- Guernsey välillä mukanamme ollut Studio Pelisalmen kuvaaja Tero Hakala vaimonsa kanssa kuvasi legiltämme videon, jonka raidat on kulutettu kohta puhki, videoo on katsottu ankeassa vesisateessa ja pitkän syksyn aikana niin ahkerasti. Se on palauttanut upeita fiiliksiä kesän purjehdukselta mieleemme ja auttanut osaltaan selviytymään harmaasta ja ankeasta syksystä ja talvesta. Jonkinlaista suunnitelmaa ensi kesästä on jo havaittavissa. Onneksi pahin synkkyys ja pimeys alkaa olla ohitse ja päivä alkaa pidetä pikku hiljaa. Kesää kohti siis mennään!

Kausihan alkaa Helsingin venemessuista helmikuussa :) Eli ihan kohta! Maaliskuussa onkin jo Tukholman venemessut, jonka jälkeen pitää jo tosissaan alkaa harkita maalaako veneen pohjan mustaksi vai punaiseksi ;) :D

Duffe on talviunilla

Elo- ja syyskuun viikonloput tarjosivat vielä pitkään lämpimiä purjehduskelejä, joista nautimme ystäviemme ja sukulaistemme kanssa. Lokakuussa Duffe kuitenkin nostettiin talviunille maihin. Kun purjeita, puomi jne. otettiin pois oli vielä lämmin ilma, joka oli luksusta kun yleensä näitä hommia on tottunut tekemään kylmissään sormet kohmeessa ja nenänpää punaisena.

Rakenteilla on vielä talvitakki, eli jonkinlainen suoja lumelta. Melko erilaisia viritelmiä näkeekin kun telakalla pyörähtää. Tärkeää olisi, että ilma pääsisi kiertämään jotta paikat ei homehdu. Pressu tulee myös virittää muulla tavoin, kuin itse pukkeihin kiinni, jotta tuuli ei pääse kaatamaan venettä myterin sattuessa kohdalle.

On outoa kun yhtäkkiä viikonloppuisin on aikaa touhuta muutakin kuin veneeseen liittyviä asioita. Hetken hengähdys ja sitten helmikuun venemessujen aikaan se kausi taas alkaa. Ensi kevääksi on tilattu lisää purjepinta-alaa 91 m2:n, eli genaakkerin verran :).   

Avotuulilla 9,4 solmun vauhti!

Viime viikonloppuna maileja kertyi yhteensä noin 80. Perjantaina pääsimme lähtemään heti töiden jälkeen, joten purjeet olivat jo ylhäällä ennen klo 17. Halusimme hyödyntää avotuulia, mutta kaikesta huolimatta Airiston selällä joutui heittämään useamman vendan eli luovimaan.. Katselimme sääennusteita ja suunnittelimme reittiä tuulien mukaan. Perjantaina päädyimme Nauvoon, jossa oli ystäviämme. Nautimme aurinkoisesta purjehduksesta. Perille päästyämme hämärä laskeutui nopeasti.

Lauantai oli sateinen. Sääennusteiden mukaan ilman piti kirkastua iltapäivällä, joten pidimme sadetta maltillisesti satamassa. Oli muuten ensimmäinen kerta tänä kesänä, kun vettä tuli päivällä ihan kunnolla ja sen vuoksi odottelimme matkan jatkumista. Eipä se haitannut, sateen ropinaa oli mukava kuunnella pitkästä aikaa. Ei ollut pakko mennä mihinkään eikä tehdä mitään.  Kello 14 kuovimme kuitenkin jo laiturilla ja päätimme lähteä suttuisesta säästä huolimatta. Määränpäämme oli Näsby. Purjehdus sujui napakalla 7...9 metrin tuulella ja keskinopeutemme oli noin 7 solmua. Sade jatkui tasaisesti koko päivän. Näsbyn ravintola tarjoaa mitä mahtavampia hampurilaisia ja muita aterioita, joten haukkasimme siinä lehtipihvit ja kävimme saunassa.

Sunnuntai valkeni kirkkaana ja aurinkoisena. Plotterista huomaamamme vauhti yltyi kovimmillaan 9,4 solmuun.

Pääsimme purjeilla lähes koko matkan alun sunttia ja ihan loppumatkan kapeaa vastaista kotiränniä lukuun ottamatta. Lauantain sadetta ei enää edes muistanut. Kahden viimeisen viikon sunnuntain sää on ollut loistava ja se on taannut myös täydellisen purjehduksen, joten seuraavan viikonlopun merelle pääsyä odottaa taas aivan intoa piukassa!

Genaakkerista on nyt pyydetty tarjouksia muutamasta paikasta. Sukan käytännöllisyydestä pitää ottaa vielä selvää.

Rentouttava viikonloppu Helsingholmissa

Perjantaina irrotimme köydet 19.30 ja suuntasimme Airistolle. Epävakaisesta kelistä huolimatta olimme aivan innoissamme, olihan viimeisestä viiden viikon setistä jo aikaa niinkin paljon, kuin kaksi viikkoa! Vietimme viikonloppua ystäviemme Emilian ja Antin kanssa, jotka huristelivat Tampereelta Turkuun kovassa vesisateessa. Juuri ennenkuin lähdimme, sade kuitenkin onneksemme lakkasi. Pääsimme 8 metrin sivutuulella nopeasti perille ennen pimeää kympiksi illalla. Matkaa kertyi 15 mailia ja purjehdimme sen 2,5 tunnissa.  Rantauduttuamme sade alkoi uudelleen, joten meillä kävi säkä kun emme joutuneet vesisateen uhreiksi. Airistolla pääsimme nauttimaan vielä saunasta. Tuuli yltyi yöksi ja vankasta laiturista huolimatta vene keikkui, sade hakkasi kannelle ja vantit humisi.

Aamulla maailma näytti kuitenkin aivan toiselta. Aurinko paistoi, eikä enää ollut tietoakaan edellisen illan sadepilvistä. Viiden viikon reissumme jälkeen olimme päättäneet, että menemme sinne mihin tuulee, ei mistä tuulee! Keli oli leppoisa; tuuli ehkä hieman hento, mutta aurinko vilkutteli meille välillä pilvien takaa ja mikä hienointa, pääsimme etenemään purjeilla ilman minkäänlaista aikataulua.

Päädyimme Helsingholmiin silittelemään valkoista heppaa, käppäilemään luontoon, katselemaan muita saaren eläinkunnanedustajia (kuten kissoja, koiraa ja kania), syömään mm. lettuja sekä saunomaan ja uimaan. Saimme viimeisen 00-01 saunavuoron, joten pääsimme myös yöuinnille.

,

Helsingholm on ihana paikka, jos haluaa rauhoittua saaristossa ja lounnon helmassa. Eläinten lisäksi siellä on luontopolku, myytävänä mm. kalaa sekä yksityissauna jota voi varata. Suurin osa paikoista on ankkuripaikkoja, mutta muutama poijupaikkakin löytyy.

Tämä kuva on sunnuntai aamulta, kun suurin osa veneilykansasta oli jo poistunut ja satama oli melko tyhjä

Sunnuntai oli viikonlopun purjehduskeleistä parhain. 4 metrin länsituulella pääsimme purjeilla lähes kotisatamaan asti täydellisen auringon saattelemana 4...7 solmun vauhtia. Matkaa kertyi noin 30 mailia. Tällaisia purjehduskelejä olimme odottaneet ja toivoneet! Viikonloppu oli huikea pala saaristoa ja ystäviemme seuraa, tällaisia viikonloppuja toivomme lisää.

(PS. Viime yönä näin unta, että olimme Atlantilla ja näin jälleen delfiinejä... ARC?! ;) )

Purjehdussanastoa

Korviini on kantautunut viestiä siitä, että osa käyttämästäni sanastosta on ollut vierasta lukijoille. Pahoittelut tästä! Nyt ajattelin korjata virheen ja selventää sanastoa. Purjehdusssanastoa on olemassa hirmuinen määrä, eikä tämän ole tarkoituskaan olla mitenkään täydellinen, vaan selventää pelkästään tässä blogissa käytettävää sanastoa lukijoille.

Avotuuli=sivu- tai myötätuuli
Broachata/prouchaus="vene karkaa käsistä". Vene kallistuu liikaa niin, että peräsin ei enää ota riittävästi veteen, jolloin vene on hetken ohjauskyvytön ja näin kääntyy tuulta kohti
Dirkki=puomin kannatin/nostin, isopurjeen puomin kannatinköysi tai -vaijeri
Falli=purjeen nostin, nostoköysi tai -vaijeri

Genaakkeri=myötä- ja sivutuulessa käytettävä pallopurje

Genoa=keulapurje
Halssi=kurssi, veneen suunta
Jiippi=myötätuuleen tehty käännös, myötäkäännös
Kiki=puomin korkeutta säätävä talja, puomin alasvetäjä

Kohteliaisuuslippu=muualla kuin kotimaassa oleskellessa, on kohteliasta vetää saalinkiin kyseisen maan lippu

Kryssiä=vrt. luovia eli purjehtia vastatuuleen tai sivuvastaiseen niin, että reitistä tulee sik-sakin-muotoinen
Kurssi=ohjattava suunta eli kulkusuunta
Legi=matkanosa
Liikki=purjeen reuna

Luoviminen=vrt. kryssiä
Life-line=elämänlanka, köysi tai vaijeri johon kiinnitetään valjaat ja jonka avulla miehistö pysyy aluksessa kovallakin kelillä

Norjan puhuminen=oksentaa laidan yli (taitaa olla meidän omaa sanastoa:)
Nostaminen=veneen keulan kääntäminen tuulta kohti

Nostin=vrt. falli

Paara/paapuuri=halssi, jolla tuuli tulee veneeseen nähden vasemmalta 
Pii, pitää piissä=ohjata vastatuuleen, käytetään esim. purjeidennostossa ja laskussa
Piinaaminen=ohjaaminen liian ylös tuuleen, jolloin purjeen etureuna alkaa lepattaa
Päänahka=alus joka tulee vastaan perä edellä, eli ohitettu alus

Ratsastaja=hela, jolla isopurje on kiinni mastossa ja jonka avulla isopurje liukuu ylös

Reittijakojärjestelmä="liikenteen jako merellä", joka huviveneen tulisi leikata aina 90 asteen kulmassa mahdollisimman nopeasti. Se on siis väylä, joka on tarkoitettu isoille aluksille ja laivoille
Puomiliikki=isopurjeen alareuna

Reivata=purjepinta-alan pienentäminen, ykkösreivillä purjepinta-alaa on pienennetty vähän, kun kakkos- ja kolmosreiveillä sitä on pienennetty enemmän

Saalingit=maston ja vanttien välissä olevat putket, jotka tukevat mastoa           
Salonki=veneen sisällä oleva oleskelutila

Sitloora=istumalaatikko, eli se tila veneessä, josta ulkona ohjataan venettä

Snörppi=kiristin, purjeen takaliikin kiristin. Purjeen takaliikissä oleva kiristysnaru

Skuutti=isopurjetta säätävä köysi, veneen "jarru ja kaasu
Spiira=puomi, jolla levitetään tai tuetaan keulapurjetta, esim.hennolla tai vaihtelevalla tuulella

Spinnu=spinaakkeri, kevysetä kankaasta tehty pallonmuotoinen keulapurje
Springi=kiinnitysköysi, joita käytetään sivuttaiskiinnityksessä. Kiinnitysköydet, jotka vedetään keulasta ja perästä laiturille kohti veneen keskiosaa
Staaki=mastoa ja keulapurjetta tukeva etuvaijeri

Styyra/styyrpuuri=halssi, jolla tuuli tulee veneeseen nähden oikealta 

Svelli=iso aallokko

Vantit=mastoa pystyssä pitävät vaijerit

Venda=vastatuuleen tehty käännös, vastakäännös

Vinssi=köysirumpu, jonka avulla vääntö- ja vetovoima moninkertaistetaan

Virsikirja=virsari, keulapurjeen jalustaminen myötätuulessa isopurjeen vastakkaiselle puolelle

S/y C´est la Vie on saanut viettää leppoisia kesäpäiviä kotisatamassaan arkisin.  Sitä on huollettu, putsattu ja puunattu.

Kuvaaja Tero Hakala, Studio Pelisalmi

Viime viikonloppuna se kuljetti niin kutsuttua huru-ukko (sivistyssanakirjojen suorista käännöksistä huolimatta isäni nimittää itseään sekä ystäviään ko. nimellä, eli sana positiivisessa merkityksessään :) poppoota nauttimaan Turun saaristosta. Tänä viikonloppuna me pääsemme S:n sekä ystäviemme kanssa nauttimaan purjehtimisesta.