Torstai iltana siirryimme takaisin Baia da Abraan ankkuroimaan. Oli täysin tyyni keli, mutta jostain vain kuitenkin puski maininkia, joka teki nukkumisesta jälleen mahdotonta. Vene keikkui kuin viimeistä päivää, ja klo 04.15 ehdotin että kiskoisimme ankkurin pohjasta ja vaihtaisimme paikkaa Machicoon. Teimme sen kuitenkin vasta iltapäivällä perjantaina.
Vesi on käsittämättömän kirkasta ja lämmintä: 26C. Alla olevassa kuvassa on syvää noin 6 metriä ja pohja näkyy aivan selvästi.
Pizzaperjantain taikina väännettiin ankkurissa Baia da Abrassa kun Suomesta tuli tekstiviestejä jossa näkyi kuinka ensilumi oli peittänyt maan. Itsellä oli jotenkin vaikeuksia uskoa sitä...
Täällä ainoa asia mistä huomaa että on jo marraskuu, on kun kävelee kauppaan. Kaupassa on esillä kalentereita ja jotain joulukrääsää. Se ei kuitenkaan jokseenkin tunnu järkeenkäyvältä, kun samaan aikaan voi ottaa aurinkoa uikkareissa. Vähän ristiriitaista! Toinen mistä marraskuun ja joulun lähestymisen tietenkin huomaa on kun avaa facebookin. Lisäksi täällä Madeiralla on ollut sateisempaa kuin koko reissumme aikana muuten. Joka toinen iltapäivä tuntuu, että sadepilvet kerääntyvät joukolla raikastamaan ilmaa, muuten on ollut mukavan lämmintä.
Perjantai iltaa vietimme Conquistadorin kanssa Machicossa. Conquistadorin miehistö taikoi illaksi taianomaisen hyvät rapuavokaadot alkupaloiksi kun me teimme pizzat. Jälleen yksi erittäin hauska ilta heidän kanssaan!
Lauantaina päätimme tehdä vielä yhden kävelyvaelluksen vuorille samalla porukalla millä iltaa oli vietetty. Kävelimme noin 20km. Kaikki maisemat jotka erottuivat sumun ja sateen seasta olivat käsittämättömän upeat!
Tämän päivän kohokohta taisi pizzavälipalan lisäksi sankasta sateesta johtuen olla kuitenkin after hiking veneessämme, johon kuului lämmin kaakao ja nutella leipiä vaihdettuamme läpimärät vaatteet kuiviin.
Tämän päivän kohokohta taisi pizzavälipalan lisäksi sankasta sateesta johtuen olla kuitenkin after hiking veneessämme, johon kuului lämmin kaakao ja nutella leipiä vaihdettuamme läpimärät vaatteet kuiviin.
Sunnuntaina hoidimme kauppahommat Machikossa, onnittelimme isiämme facetime puheluin Suomeen (joka oli päivän paras juttu) ja siirryimme takaisin Quinta do Lorden satamaan täyttämään vesitankit ja lataamaan akut maasähköön, sillä tänään on tarkoitus jatkaa matkaa Kanarialle. Edessä on noin 260 mailin purjehdus (5 solmun keskinopeudella laskettuna tämä matka kestäisi 52h). Luvassa pitäisi olla mukavaa myötätuulta ja jo tiistai yönä pelottavankin kevyttä tuulta. Saapi nähdä riittääkö tuuli edes genaakkerillemme loppumatkasta.
Minun muistoni Kanarian saarilta juonatavat juurensa teini-iästä, jolloin vietimme viikon perheeni kanssa Puerto da Cruzissa. No ensinnäkin silloin satoi koko viikon jonka lisäksi olimme koko poppoo järkyttävässä turistiripulissa :D hieno kokemus... Toinen muistoni Kanarian saarilta oli jo vähän parempi, jälleen kyseessä perheloma, paikkana Puerto Rico, silloin meidät ryöstettiin. Mutta olimme sentään kaikki terveinä ... =) eli kokemuksiani Kanarian saarten osalta ei ole kovin vaikea parantaa, odotukset eivät ole päätä huimaavia! :D
Köydet siis irtoavat tuota pikaa. Jäämme odottamaan bongaammeko kauan odottamiamme valaita matkalla! Liian lähellä venettä emme niitä tietenkään toivo näkevämme:).
Lopuksi vielä tiivistelmä Madeiran Marinoista, joita ei montaa ole. Jos sinulla on aikaa, pysähdy edes yhdeksi yöksi Baia da Abraan. Se on luonnonkaunis ankkuripaikka, jota kehutaan Madeiran hienoimmaksi ankkuripaikaksi eikä todellakaan suotta.
Seuraava mahdollinen marina on Quinta do Lorde, jonka S on ristinyt Death walleyksi, sillä ainakin näin marraskuussa paikka on melko kuollut. Missään ei näy ihmisiä (muita veneilijöitä lukuunottamatta), eikä varsinkaan paikallisia. Koko hotelliresortti jossa marina sijaitsee on super hieno tekemällä tehty tarjoten perustarpeet (vesi, sähkö, netti, suihkut) mutta kunnon kauppaa ei ole mailla halmeilla.
Seuraavaksi Madeiran eteläpuolta länteen päin suunnatessa tulee vastaan Machiaco, Madeiran toisiksi suurin kaupunki, jossa on ennen ollut satama. Satama kuitenkin tuhoutui noin vuosi sitten olleessa myrskyssä. Me vietimme kuitenkin Machiacon lahdella muutaman yön, sekä loppujen lopuksi myös muutaman ilmaisen yön kalaveneen kyljessä päästen helposti maihin. Machiacossa hoidimmekin kauppahommat kätevästi, siellä ei kuitenkaan kirjoitushetkellä ole tarjolla muita palveluita kuin lähikuppilan wi-fi ja pieni hiekkaranta. Tämä on eläväinen, pieni ja kaunis kaupunki, joka on hienosti säästynyt massaturismilta -
--- toisin kuin Funchal, saaren pääkaupunki, jonka satama tarjoaa vierasvenepaikkoja 4 kpl. Tosin Funchaliin on rakenteilla isompi vierasvenesatama, jonka valmistumisvuodesta minulla ei ole tietoa, olisi hauska tietää onkohan rakentajillakaan.
Madeiran länsikärjessä on sitten vielä yksi satama, mutta myös tämä oli tuhoutunut niin pahasti samaisessa vuoden vanhassa myterissä, että ymmärsimme ettei sinne ei ole ainakaan 2014 vuonna asiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti