Vauhdikasta menoa koillispasaatissa

Sijainti UTC 20.00: 24° 43'101N 019° 40'851W
Suunta: 250°
Nopeus: 7,3 solmua

Takana on ensimmäiset reilu kaksi vuorokautta, jotka ovat minulla ja Samulilla kuluneet uuteen veneeseen tutustuessa ja meillä kaikilla rytmiä etsiessä sekä aallokkoon totutellessa. Keskiviikkona köydet irtosivat kello 15.45 ja purjeet nousivat saman tien kun satama-altaasta päästiin ulos. Ensin tuuli oli leppoista 6-8 metriä, mutta melko pian nousi 10, jolloin otettiin jo ensimmäinen reivi. Sitten pienennettiin keulaa, kunnes tuuli nousi 12-15 metriin, otettiin toinen reivi ja loppujen lopuksi genoakin vaihdettiin kutteriin kun tuulimittari vilautteli paikoitellen yli 17m/s. Nämä olivat kuitenkin puuskia ja täytyy huomioida että tuulimittari mittaa tuulen nopeuden maston huipusta, joka on tässä tapauksessa noin 20 metrin korkeudessa. Meillä on siis pienet purjeet käytössä. Aallokkoakin on; milloin vettä roiskuu edestä, milloin perästä ja milloin sivusta. Kaikkialla on märkää/kosteaa ja suolaa! Sisähommissa tuntee olonsa sirkuspelleksi tai vähintäänkin akrobaatiksi. Vielä saa pukea koko haarniskan niskaansa, siis kaikki vaatteet mitä löytyy, ainakin öisin. Pian pitäisi alkaa lämpenemään. Vauhti on ollut hyvä, tasainen 7-10 solmua koko ajan, vuorokausi matkoissa on päästy lähelle 200 mailia. Xc 50 tuntuu olevan täällä elementissään!

Minä olen tehnyt meille treenilistat, johon merkitään montako kertaa päivässä lyhyen treeninpätkän tekee ja idea oli, että kenellä on eniten rakseja listassa, saa perillä pienen palkinnon. Nyt vaikuttaisi siltä että täytyy kääntä kilpailu niin että häviäjä voittaa ja saamme kaikki perillä palkinnon ilman että listassa on yhtään raksia. Tämä tosin vain jos aallokko ei yhtään rauhoitu.

Idea oli että ajamme parivahteja ainakin öisin, ja valoisallakin niin paljon kuin mahdollista. Ensimmäinen vuorokausi meni milloin milläkin vahdilla ja aloitimme listavahdit vasta torstaina illalla. Minulla on ladattu äänikirja ja toisin kuin yleensä omalla veneellä, nyt nukahdan jo siinä kohtaa kun täti sanoo nauhalta: tämä on WSOYn... Ja sitten olen jo unessa. Olen aloittanut kirjan ainakin kolme kertaa alusta. Hyvä unilääke!

Ensimmäisenä yönä saimme ihailla tähtitaivaan lisäksi upeaa fosforiplanktonia, joka loisti hopeisena hippuna tai valon läikkinä peräaaltojen seasta. S näki myös delfiinin hyppäävän kuunsillassa. Muuten on ollut rauhallista. Muutama laiva on näkynyt tutkassa/AISissa. Toisena yönä aallokko käsitteli meitä jo vähän rauhallisemmin, ja ohjasimme paljon käsin. Toinen yö meni siis kompassia tuijotellen ja tähdistä kiintopisteitä etsiessä sekä tuulikulmia tarkkaillessa.

Tänään syötiin erinomaista lihakeittoa ja "juhlittiin" juhlakalenterimme ensimmäistä juhlaa, eli pasaateihin pääsyä. Tarkoitus on jatkaa matkaa yön yli länteen ja huomenna ehkä jiipata jos ei tuulen suunta muutu. Meno ei siis ole kovin hektistä purjehduksen osalta.