Faroon luvattu 26C, Huelvaan 36C. Mennään Huelvaan - tietenkin.
Biletys jäi vain puheeksi kun vaihtoehtona oli jatkaa matkaa. Äitienpäivä sunnuntai aamuna köydet irtosivat siis aikaisin. Täälläpäin harvinaislaatuinen itätuuli vauhditti matkaamme noin 40 merimatkan päähän Huelvaan. Aurinko porotti ja meri oli lempeä. Tuuli oli aluksi suht kova 10m/s molemmin puolin, mutta myötätuulena juuri passeli. Aamun vaatevarustus vaihtui nopeasti uikkareihin. Keulapurjehdimme lähes matkan puoliväliin, jolloin tuuli tilttasi hetkeksi, kunnes alkoi 180 astetta toisesta suunnasta, eli lännestä/luonteesta. Myötätuuli muuttui siis tiukaksi kryssiksi.
S "repareeraa" tapansa mukaan jotain, tällä kertaa ruoria...
Matkalla saimme kalan, jonka loppujen lopuksi selvitimme olevan Atlantin makrilli (paremmat vaihtoehdot otetaan vastaan).
Saavuimme perille Huelvan ankkuripoukamaan sataman viereen aallonmurtajan taa. Päätimme jäädä ankkuriin, sillä meidän teki mieli pulahtaa uimaan. Vesi oli yllättävän sakeaa. Se ei kuitenkaan haitannut, olihan tämä kevään kuumin purjehduspätkä vaikka puolivälistä eteenpäin kryssimmekin.
Ilta päättyi jälleen huikeaan auringonlaskuun.
Veneessä alkaa olla iltaisin sisällä niin lämmin, ettei tule mieleen sytyttää kynttilöitä tai laittaa sähköpatteria makkariimme eli keulapunkkaan päälle. Olemme siis käyttäneet kätevää pientä sähköpatteria koko talven aina kun olemme olleet maasähkössä. Se on syönyt kivasti kosteuden ja pitänyt lämpöä yllä juuri tarvittavan määrän. Lämppäriä on käytetty vain muutaman kerran ankkurissa. Nyt kun vesi on yli 20 asteista, myöskään sisälämpötila ei laske veneessä alle parinkymmenen, mikä riittää oikein mukavasti.
Ilta oli rauhaisa, mutta kun yö laskeutui, alkoi sellainen svelli, että aamu viideltä S lauloi:"Hei me heilutaan taas mutta ei me kaaduta. Meitä väsyttää vähän mutta nyt ei nukuta.." Olimme pirteitä kuin peipposet ja otti päähän jäätävä keikkuminen. Ehdottelimme taas toisillemme keskellä yötä että pitäisikö vaan nostaa koukku pohjasta ja lähteä, mutta odottelimme aamuun.
Heti kun aurinko antoi valoa jatkoimme matkaamme kohti Faroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti