Cuxhaven saavutettu, Kielin ruuhka takana, Pohjanmeri, virrat sekänousu- ja laskuvedet edessä!

Lähdimme kyttäämään Kielin suulle kanavaan pääsyä tiistaina Holtenausta aamulla klo 9.30.

Olimme edelleen Itämeren puolella klo 12.30. Ensimmäiseen sulutukseen otettiin pelkästään rahtilaivoja ja kauppa-aluksia. Me pääsimme toiseen sulutukseen 3 tunnin odotuksen jälkeen noin 20 huviveneen ja 3 kauppa-aluksen kanssa. Katselimme epäuskoisena ympärillemme, kun saksalaiset huviveneet puskivat kilpaa sulkualtaaseen. Me menimme varovasti viimeisten joukossa, vaikka olimme olleet jonottamassa ja odottamassa kanavan suulla ensimmäisten joukossa. Tunnelma oli tiivis ja tulipa siinä tutustuttua muutaman veneen miehistöönkin.

Sulkualtaasta päästyämme veneet puksuttelivat kiltisti jonossa toistensa perässä Kielin kanavaa pitkin Pohjanmeren suulle päin.

Jos tämä olisi ollut ensimmäinen kokemuksemme Kielistä, olisimme todennäköisesti olleet melko kauhuissamme. Viime vuonna kun tulimme Suomeen päin, kaikki sujui jotenkin smoothisti. Emme joutuneet juuri odottamaan ja sulkualtaassa oli vain muutamia veneitä meidän kanssa samaan aikaan. Nyt saksalaiset ryysivät kilvan altaaseen, taktiikka tuntui olevan melko selvä; now or never. Mikäpä siinä, seuraavaa mahdollisuutta olisi saanut odottaa taas seuraavan 1,5h pyörien ympyrää kanavan suulla.

Alunperin olimme suunnitelleet menevämme koko kanavan päähän saakka, eli 60mailia, saman päivän aikana. Muutimme kuitenkin suunnitelmia, sillä jouduimme odottamaan aamulla kanavaan pääsyä niin kauan, jonka lisäksi odotimme vielä kanavassa ollessamme tunnin paikallamme vastaantulevaa suurta laivaa. Näin päädyimme yöpymään keskellä kanavaa paikkaan nimeltä Gieselau. Satamassa ei ollut palveluita.

Aamulla kello soi 6.00 ja 6.45 olin irroittanut köydet. Miehet hoitivat aamupalajuttuja. Kieli oli tyyni ja rauhallinen.

Vastaan tuli vain muutamia kauppa-aluksia. Matkaa Pohjanmeren suulle oli 25 mailia ja laskeskelimme, että Elben virta olisi meille suotuisa puoliltapäivin. Laskin siihen vielä tunnin varan kanavan sulkualtaaseen pääsyä varten. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, ja jo aamulla kasilta oli todella kuuma! Pääsimme Elbelle suoraan odottamatta hetkeäkään. Katselimme jo kaukaa Kielin sulle päästyämme, että veneitä tulla tiputteli pois sulkualtaasta. Niinpä ajoimme suoraan sisään altaaseen. Altaan vesi nousi, jonka jälkeen sulkuportti aukesi ja Elbe otti meidät avosylin vastaan.

Sitlooran tiikki poltti varpaita niin kovasti, että oli pakko laittaa kengät jalkaan. Meillä oli vielä 15 mailia Cuxhavenin satamaan. Olimme hieman suunnitelmaamme etuajassa, joten kärsimme hetken aikaa vastavirrasta. Olimme perillä Cuxissa klo 14.00. Maileja kertyi 35.

Merivesi 25,5 C, lämpömittari näyttää 29,2 C. Jopa minä alan pikku hiljaa harkitsemaan biminin (=aurinkokatos) hankintaa veneeseen. Kun miehistöstämme viimeisenä lähtenyt Jani lukee tämän, hän nauraa katketakseen, sillä olen aina ollut biminiä vastaan. En ymmärrä niitä muuta kuin sateensuojina.