lauantai 6. heinäkuuta 2013

Kahdenlaisia vieraita!

Perjantaina illalla lähestyessämme Ranskan rannikkoa, meren pinta oli edelleen täysin tyyni.
Kuitenkin yhtäkkiä alkoi tuulla ja jouduimme jälleen keskelle sumua. 
On käsittämätöntä, kuinka nopeasti sääolosuhteet voivat merellä vaihtua!

Minä menin lataamaan akkujani yövuoroa varten jo kello 19. En kuitenkaan kerinnyt nukahtaa, kun S koputti sitloorasta kajuuttamme ikkunaan. Delfiinihälytys!!! 
Jo aiemmin sovittu prioriteetti ykkönen, ihan sama jos joku nukkui, olimme sopineet että jos delfiinejä näkyy, saa ja pitää herättää. Tai ehkä pitäisi täsmentää, pyöriäisiä. 
Sumu oli hälvennyt ja näimme selvästi kuinka pyöriäiset hyppivät veneemme läheisyydessä. Ei kulunut kauaakaan, kun ne olivat pyöräyttäneet ihan kunnon shown pystyyn. 
Useampi pyöriäinen ui leikkisästi ihan keulamme edessä. Vesi on täällä niin kirkasta, että ne erotti hyvin. 
Ne risteililivät edestakaisin keulamme edessä ja sivulla. Isoimmat olivat varmasti 2-3 metrisiä. Osa hyppi veneemme sivulla ja takana. Pyöriäisiä oli kymmeniä. Osa hyvin lähellä ja osa kauempana. Ne seurasivat matkantekoamme noin 10-15 minuuttia. Emme osanneet odottaa, että ne olisivat niin isoja, saatika, että ne pistäisivät ihan kunnon shown päälle! Se oli yksi vaikuttavimpia asioita, mitä olemme omasta veneestämme nähneet.

Tämän jälkeen menin haltioissani takaisin nukkumaan. Heräsin puoliltaöin siihen, kun S jutteli VHF:n Ranskan rannikkovartiostolle. Ymmärtäminen oli puolin ja toisin mielenkiintoista. 
He kysyivät: "Are you the owner of the boat?"
Johon S vastasi:"yes, one of the owners."
"Where are you going?"
"We don't know yet"

Vähän ihmeellisen keskustelun päätyttyä he sanoivat haluavansa tulla käymään veneessämme. Ei tietysti sinänsä ihme sen keskustelun jälkeen. 
Noin kymmenen minuutin kuluttua he laskivat isommasta aluksesta kumiveneen ja tulivat sillä luoksemme. 
Veneeseemme kapusi kolme ranskalaista pistoolimiestä. He kyselivät veneen papereita, mistä olemme tulossa, mihin menossa, kaikkien työpaikat jne.. Koko homma oli vähän farssi, koska heidän englanninkielen taitonsa oli hieman hakusessa. Me olimme valmistautuneet täydellisellä kansiolla, joka sisälsi informaatiota enemmän kuin tarvitsi. Joka väliin he kuitenkin tuikkasivat "oui oui" ja sen jälkeen kaamea molotus ranskaksi, ehkä kinasivat keskenään kuka ymmärsi mitäkin :D ainoa työnkuva mitä he ymmärsivät oli loppujen lopuksi automation, jonka jälkeen kaikkien meidän työnkuvaksi kirjattiin automation. 
Täydellisen sähläyksen jälkeen he lähtivät hymyssä suin ja kättelivät vielä lopuksi. Mielenkiintoinen ja piristävä kokemus pimeään yöhön. 

Tästä jatkoimme hetken kaikki yhdessä navigointia, jonka jälkeen jäin isäni kanssa kahdestaan yövahtiin. Kipusimme Ranskan rannikkoa reittijakojärjestelmän vieressä aina Calaisiin asti. Näimme Englannin, tarkemmin Doverin vasemmalla puolellamme, ja oikealla puolella loisti Ranskan Calainen. Näkymä oli kuin valomeri, sillä laivoja oli kymmeniä jos ei satoja! Vaikka ajoimme reittijakojärjestelmän ulkopuolella, Piti silti olla tarkkana, sillä osa laivoista ja kalastusaluksista poikkesi reittijakojärjestelmältä rantautuessaan. Väistelimme laivoja ja veneitä, hidastelimme ja toisaalta taas lisäsimme kierroksia päästäksemme pois alta. Samoihin aikoihin merivirrat vauhdittivat matkaamme. Yksi suunnitelmistamme oli mennä Calaisiin, mutta laskeskelimme, että matkaa oli enää niin vähän, että olisimme joutuneet rantautumaan pimeällä. Lisäksi Calaisissa oli myös "sill", joka piti huomioida. Loppujen lopuksi otimme määränpääksemme Dunkerquen. Minä silmittelin vahtivuorossa aamu seitsemään. S tuli kanssani vahtivuoroon ennen viittä. Seitsemältä olin jo niin väsynyt ja oli tarpeeksi valoisaa, joten S jäi ohjaamaan yksin aluksen maaliin. Tässä kohtaa matkaa oli vielä 10 mailia. Heräsin jälleen yhdeksän jälkeen siihen, kun kannella tarvittiin apuani rantautuessa. Sää oli tyyni, aurinko paistoi todella lämpimästi. Olimme vihdoin perillä noin 9.15, köydet turvallisesti kiinni laiturissa vähän reilu 230 merimailin jälkeen. Vietimme veneessä lähes 40 tuntia. 
Yllä kartta reitistämme tähän asti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti