keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Luovien Amsterdamiin

Jotta kukaan ei erehtyisi saamaan tästä reissusta liian kiiltokuvamaista käsitystä, kerrottakoon nyt, ettei tämä matkanteko ihan aina niin nättiä ole. Kuten aiemmin kirjoittelin, sääennusteet lupailivat täysin vastaista tuulta, ja ne ennusteet olivat jälleen kerran täysin oikeassa. Passageweather.com on muuten hyvä nettisivu sääennusteiden seuraamiselle.

Tiistai aamuna heräsimme 05.30 ja klo 6.30 olimme jo nostaneet purjeet ja näimme upean auringonnousun. 
Heti satama-altaasta ja aallonmurtajalta merelle päästyämme, alkoi melkoinen svelli. Tuuli oli napakka yli 10m/s ja aallon korkeus tuntui huimalta. Yritimme eri kulkusuuntia. Suorinta tietä moottorilla maaliin olisi ollut käytännössä mahdoton. Tuuli ja aallot olisivat hidastaneet matkaamme. Suoralla kurssilla vauhti oli "päätä huimaava" 2 solmua. Tähän kun lisäisi sorron ja virran niin eipä paljon eteenpäin liikkumisesta ollut puhetta. 

Nostimme siis heti purjeet ja päätimme aloittaa luovimisen. 
Vauhti oli vastavirroista ja -tuulesta sekä aallokosta huolimatta hyvä, 4-7 solmua. Maileja kertyi tottakai reilusti enemmän luovilla, mutta ainakin matkanteko taittui.
Aurinko paistoi lämpimästi, mutta silti vahdissa sai olla kaikki tamineet päällä paljon puhutun tuulen vuoksi. 

Tällaisessa aallokossa ja luoviessa, vene on tarpeeksi kenollaan ja lisäksi keikkuu melkoisesti. Sisällä asian kuin asian tekeminen on haasteellista. Jo pelkästään paikallaan istuminen vaatii monen lihaksen jännittämistä ja tasapainoilua. Ruoanlaitosta tai vessassakäymisestä saisi varmasti pätkän Hauskimpiin kotivideoihin! Tänään kokkausvuoro napsahti S:lle. Hän nimesi ruoan p*sk*nkelinpastaksi. Siinä haasteet tulevat ihan muusta kuin itse kokkauksesta. 

Myös puhelinlangat ovat laulaneet; vehari piippaa kuin palosireeni. Täällä VHF:ssä tapahtuu päivän aikana varmasti enemmän kuin saaristomerellä kesässä. Pirullinen pölötys ja mitään selvää ei saa.

Myös mustelmia löytyy. Käytännössä siis jonkin rugby-joukkueen varustus ei olisi yhtään liioittelua. Ennen olen nauranut että mitä nyt jollain polvisuojilla purjehtiessa tekee. No, enäänpä ei naurata! Myös sellaisten lihasten olemassaolon huomaa, joista ei viime kesän tasapainoilun jälkeen ollut muistikuvaa. Tai siis joista ei välttämättä Itämerellä purjehtiessa koskaan ole tietoakaan. En toki väheksy Itämeren tarjoamaa vetkutusta, vaan pikemminkin tarkoitan, että ehkä tällä kelillä luoviminen jäisi tekemättä siellä jos ei olisi minkäänlaista aikataulua. Nyt maileja riittää edettäväksi kuitenkin niin paljon, että eteenpäin on pakko yrittää päästä tavalla tai toisella. Tätä tuulensuuntaa ja -voimakkuutta kun luvataan tänne tämän viikon lauantaille asti.

Meno on siis vastatuuleen luoviessa melkoista. Alla olevassa kuvassa näkyy plotterin kuva. 
Kaikki pikkukolmiot ovat laivoja tai veneitä jotka lähettävät Ais-dataa. Huom. niiden lisäksi on veneitä jotka eivät lähetä kyseistä dataa mutta joita pitää silti varoa/huomioida/väistellä merellä. Me olemme musta piste tuolla seassa. Yritä tässä purkkiviidakossa nyt sitten luovia näppärästi.:D

Olemme olleet reissussa kohta kolme viikkoa. Täytyy myöntää, että ehkä jonkinlainen reissun puolivälin väsymys alkaa olla vastatuulien suhteen. On mukava saada tuoretta energiaa lisää mukaan Amsterdamista! 

Olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä veneeseen. Kaikki toimii. Niin tilaratkaisut kuin purjehdusominaisuudet. 

Pilkkopimeässä ohitettiin Rotterdam sekä Haag, jotka valaisivat kaupungin valoillaan pimeää yötä. Myös laivoja väisteltiin. Yö taittui kovassa tuulessa, mutta aamulla viiden maissa tyyntyi ja virrat alkoivat taas vauhdittaa menoamme. Olimme perillä Ijmuidenissa kello 9.30. Maileja olisi ollut suorinta tietä vain 90, luovien niitä kertyi noin 140. Olimme merellä 26,5 h.

Nyt riittää vastatuuleen eteneminen hetkeksi. Seuraavalle legille on tilattu lämmintä myötätuulta! Köydet ovat kiinni laiturissa ainakin kaksi päivää. Tänään olemme lepäilleet ja siivoilleet venettä, syöneet ja nukkuneet. Rantauduimme koleassa ja kovassa tuulessa. Nyt jäljellä on enää se kova tuuli. Aurinko siis paistaa ja tuulen suojassa on lämmin. Seuraavina päivinä lähdemme tutustumaan Amsterdamiin. 

Miehistömme myös vahvistui tänään, kun sukulaisemme Jani hyppäsi kyytiimme. Hän on kokenut purjehtija. Ehkäpä siis mekin opimme häneltä jotain :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti